Entisten emäntien vaatekaapista. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoittaja esittelee kaksi vanhaa pukua, jotka lahjoitettiin Loimaa-Seuralle ja jotka on juttua varten valokuvannut Raija Tuominen.
KORONA ohjasi vuotta 2020. Kirjoittaja Jukka Ristimäki. Epidemia ja maaliskuussa 2020 alkanut poikkeustila vaikeuttivat Loimaa-Seuran toimintaa, ja esimerkiksi kotiseutumuseo oli kokonaan kiinni.
Sarka-museon koronavuosi 2020. Kirjoittaja Sami Louekari. Museo oli keväällä suljettuna, mutta avautui taas kesällä.
Jouluna 2020. Kirjoittaja Riku Laukkanen. Loimaan seurakunnan kirkkoherran joulutervehdys.
Katse sähkön historiaan: Sähkömuseo. Kirjoittaja Raija Kouri, kuvat Raija Tuominen. Risto Ojalan museokokoelma Ypäjänkylässä.
Päretalkoot Hollonmäellä kesällä 2002. Kirjoittaja Pia Hollo. Kirjoittaja kertoo, kuinka yli 100 vuotta vanha päreseinä uusittiin yhteisvoimin.
Kalle Rantanen, ”Posti-Kalle” s. 12.4.1873 k. 1955 – Kalle postinkantajana. Kirjoittaja Raija Kouri.
Kalevi Koivisto: armoitettu autokauppias. Kirjoittaja Raija Kouri. Pöytyällä 1931 syntyneen ja 2013 kuolleen liikemiehen elämä.
Seitsemän vuosikymmentä – seitsemän kuivuria: viljankuivurien huima kehitys 1950-luvulta lähtien. Kirjoittaja Jarmo Hulmi.
Joel Pietilä – isännän elämää Niinijoensuussa. Kirjoittaja Toivo Mikkola, tekstimuotoon laatinut Riikka Suominen. Toivo Mikkola kertoo isoisoisänsä Joel Ruikka-Pieitlän (1821–1910) elämästä Alastarolla.
Kovia kokeneet Kurkijoen sankarihaudat. Kirjoittaja Eino Vepsä.
Seipäitä – tolppia – pylväitä. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Kirjoittaja kertoo kotiseudustaan Alastaron Vännilässä, aitojen ja aitauksien historiasta sekä alueen sähköistymisestä.
Metsämaan seurakunnan kirkkotekstiilit. Toimittanut Raija Kouri. Kainalojuttuina Metsämaan seurakunnan vaiheita ja Kerttu Kaarina Halme.
Hannes Korpi-Anttilan jälkeenjääneet päiväkirjat. Toimittanut Raija Kouri. Mm. Tove Janssonin teoksia suomentaneen loimaalaisen kääntäjä Johannes Korpilahden (myöh. Korpi-Anttila, 1902–1972) henkilökuva.
Omakoti, uskon ja toivon talo. Kirjoittaja Rauni Virtanen. Kirjoittaja kerto koronaepidemian tunnelmista ja omasta kotitalostaan, jossa on asunut syksystä 1954.
Pirkko Siivosen välttämätön hyvä. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Taidemaalari Pirkko Siivosen elämää ja teoksia käsittelevä artikkeli.
Mellilän leimausmestarit v. 1961. ”Metsä-Jukolan peruskurssi hyvä pohja maakunnan mestaruuden saavuttamiseen.” Kirjoittaja Arvo Saario. Uudessa Aurassa 3.11.1961 julkaistu artikkeli; lehtileike Arvo Saarion arkistosta.
Uudenpytyn metsäkauppa: Kun Mellilän kunta metsää osti. Kirjoittaja Markku Laurinen.
Ypäjän Mannisten kylän myllyistä: Ylistenkosken ja Alistenkosken mylly. Kirjoittaja Raija Kouri.
Maire Pulli, o.s. Rauhamäki: Loimaan Apteekin farmaseutti. Kirjoittaja Matti Pulli. Kirjoittaja kertoo äidistään (1914–1980).
Loimaan Salaojittajien koneyhtymä. Kirjoittaja Heikki Eskola. Salaojituksen historia Loimaalla 1951 alkaen.
Mellilän vanhanaikainen maanviljelykalusto: Ojitusvälineet kerätty vuonna 1929. Kirjoittaja Irja Merikivi. Katsaus ojituksen historiaan sekä siinä käytettyihin välineisiin.
Kylähistoriasta väitöskirjaksi. Kirjoittaja Kirsi Laine. Kirjoittaja kertoo väitöskirjastaan Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750–1850.
Emäntä isäntänä – Liisa Heikintytär isojakopäätöksiä tekemässä. Kirjoittaja Kirsi Laine.
Kun Jukolan Matti kentän vihki. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Loimaa sai uuden yleisurheilukentän 1930.
Rippikoulumuistoja 60 vuoden takaa. Kirjoittaja Raimo Mikola. Kirjoittaja muistelee konfirmaatiota Kanta-Loimaan kirkossa 25.6.1960.
Puhe Loimaa kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2017. Kirjoittaja Markku Lukka.
Äitini tarina. Kirjoittaja Erna Leskinen. Inkeriläisen Ida Maria Björklundin (o.s. Leskinen, 1915–1997) elämä.
Aikansa kutakin. Kirjoittaja Esko Aaltonen. Inkeriläisten kohtalo Neuvostoliitossa II maailmansodan jälkeen.
Berndt Rehbinder – Haaroisten kartanon perustaja. Kirjoittaja Sami Männistö. Loimaan kartanoiden historiaa 1600- ja 1700-luvuilla.
Heikki Pulli törmää murteisiin. Kirjoittaja Matti Pulli. Kirjoittaja kertoo isästään.
Kuvaelma kansakoulun perustamiskokouksesta. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastarolla 31.7.1876 järjestetyn kuntakokouksen pöytäkirjojen perusteella kirjoitettu näytelmä, joka esitettiin Alastaro-hallissa itsenäisyyspäivänä 1989 ja Alastaron yläasteella seuraavana kesänä.
Hätäravintoaineet – herrojen herkku, kansan kauhistus. Kirjoittaja Jari Niemelä. Petun, jäkälän jne. käyttö katovuosina sekä tähän liittynyt valistustyö.
Kirkkopuisto Kojonkulmalla. Kirjoittaja Eliisa Mäkelä.
Oikea tyttöjen koulu. Kirjoittaja Marjatta Laurila. Muistelua Savonlinnan tyttölyseosta, jota kirjoittaja kävi 1950-luvulla.
Loimaa-nimen juuret. Kirjoittaja Veikko Laakso. Taustalla lienee itämerensuomalaisten kielten alavaa, tasaista ja kosteaa paikaa merkitsevä sana lodma, loima tai loim.
Sairaanhoitajakoulutus 1957–1960. Kirjoittaja Arja Knuutila. Kirjoittaja muistelee omaa uraansa sairaanhoitajana.
Oripään kankaan liikuntamahdollisuudet: Veräjänkorvan alue vapaa-ajan keskukseksi. Kirjoittaja Erkki Halkivaha. Historiaa 1970-luvulta alkaen.
Ferrarian tarzanit 1950. Kirjoittaja Taisto Balk. Runo.
Jouluja Pakkaramäessä. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Runo.
Copyright Loimaa-Seura r.y. - Tietosuojaseloste - Palvelun toteutus: JPmedia