Saviseudun Joulu - 1998

Joulun sanomaa. Raamatunkohtia.

Missä on Loimaan apteekin ”varis”? Apteekkien oven yläpuolella piti olla Venäjän vallan aikana keisarikunnan kaksoiskotkavaakuna, varis.

Haapapuumetsikkö toi tehtaan Alastarolle. Kirjoittaja Kalevi Liimatainen. Alastaron Tulitikkutehtaan historia sekä tietoa ja kuvia etiketeistä.

Menneen ajan yrityksiä: Petsamon saha. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimaan Ylistaron Saha Oy:n historia.

Satakunnantien sakki 1920- ja 1930-luvuilla. Loimaan ”nuorisojengi”. Kirjoittaja Onni Rantala.

Alastarolla turvauduttiin munanmyyntiosuuskuntaan. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Osuuskunnan historia 1913–1949.

Jouluhimmelit aidon savimaan rukiinoljista. Kirjoittaja Ritva Kankamo.

Maamiähen vuasi. Kirjoittaja Tuomas Lankinen. Murteella kirjoitettu pakina.

Nuoruuteni juhlasalit. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Muistoja Loimaan yhteiskoulun juhlasalista 1940- ja 1950-luvulta.

Kolme Johannesta ja minä. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Loimaan Eräveikkojen perustamisvaiheet 1940-luvun lopulla.

Loimaan postioloista. Kirjoittaja Juha Kieksi. Postilaitoksen kehitys 1800-luvun lopulla.

”Läpäisin ensimmäisenä Vesikosken kansakoulun”. Kirjoittaja Vihtori Laaksonen (Tiiri). Kirjoittaja kertoo koulunkäynnistään 1800-luvun lopulla.

Aseman lähikylät kehityksen kehto. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Pekka Kuolonen. Rautatien merkitys paikkakunnalle kautta aikojen.

Ylimmäisenä pappina. Pienimmässä pappilassa. Kirjoittajat Eeva ja Kauko Sainio. Muistelua Loimaalla pappina olemisesta 1950-51.

Suur-Loimaan historialla oma 60-vuotinen historia. Kirjoittaja Valo Saikku. Suur-Loimaan historiaa on suunniteltu kirjoitettavan jo 60 vuotta. Loimaalla 30-luvulla toiminut opettaja Hannes Seppälä on tekstissä keskeisenä henkilönä.

Kurkijoen pojan tie kyläsepästä ”neuvokseksi”. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Teuvo Syvärisestä.

Matti Tuomonpojan viimeinen päivä. Kirjoittaja Sami Männistö. Käräjäpöytäkirjoista löytynyt tapaus vuodelta 1703, jossa Matti Tuomonpoika sai surmansa humalassa käydyssä riidassa.

”Eetu” Haapanen, vastaava mekaanikko. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva lentomekaanikko Edvin Haapasesta.

Alussa loi Jumala taivaan ja maan, sitten Loimaan. Kirjoittaja Tuulikki Soini. Nuoruusmuistoja 1940- ja 1950-luvulta.

Hautajaiskutsujen kertomaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Kutsuja oli esillä museolla edellisenä kesänä.

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa.

Kuulut Aarnion sisarukset tunnettiin Saviseudullakin. Kirjoittaja Kari Nummila. Pelimanni sisarusten loimaalaiset sukujuuret.

Joki synnytti teollisuutta. Kirjoittaja Johanna Yliskylä. Loimijoki oli merkittävä kuljetusväylä teollisuudelle 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.

Kun ”Ruotsin-laiva” seilasi Kojonjoella. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Ikävä lapsuusmuisto Loimijoelta.

KOP:n Loimaan konttori perustettiin vuonna 1909. Kirjoittaja Kari Nummila. KOP:n historia tähän päivään.

Loimaan murteen kymmenen käskyä. Kirjoittaja Kalevi Wiik.

Loimaa ja loimaalainen. Julkaistu Varsinais-Suomen vartiossa 1922. Artikkeli kertoo loimaalaisesta ympäristöstä ja luonteenlaadusta.

Norrmanin potkuri toi ykköspalkinnon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaalainen voitti potkukelkallaan suunnittelukilpailun 1936. Potkukelkan teki Axel Norrman. Norrman perusti Loimaalle myös Normalon.

Kolkkala ansaitsisi oman muistopäivän. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Väinö Kolkkalan patsashankkeesta.

Kalevala-juhla v. 1885 Loimaan Vesikoskella. Kirjoitus julkaistu Sanomia Turusta -lehdessä 1885 Maaseuduilta-osastolla.

Amiraalin vuosi. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Artikkeli käsittelee ilmastoa ja sen muutoksia.

Terijoen huvilatalo nousi Seikumaalle. Kuvia ja taustaa Terijoen malliin rakennetusta huvilasta.

Puukasan päältä vauhtia. Kuvia Urho Järveläisen kokoelmasta.

Kaksi vuotta sukukokouksesta. Mitä kuuluu, Elersit? Kirjoittaja Juhani Vihervirta. Kertomus Elers-suvun sukukokouksesta vuodelta 1996 ja Elersien sukuseuran perustamisesta.

Mellilän torvisoittokunnasta. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Mellilän soittokunnan historiaa ja taivalta 1890-luvulta tähän päivään.

Saviseudun kirkkomaiden puita ja pensaita. Kirjoittaja Terhi ja Turkka Korvenpää.

Kun Heinosen Taisto Hirvikoskenkin laski. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Taisto Heinosesta: siitä miten hän sai potkut ja miten laski Hirvikosken padon tukkirännistä veneellä Matti Kankaanpään kanssa.

Porilaisten marssi ja Stoolin kuva-aarteet. Kirjoittaja Kari Nummila. Tietoja Suomen sodasta (1908–1909) ja Vänrikki Stoolin tarinoista.