Saviseudun Joulu - 1992

Muisteluja jouluajoilta puolen vuosisadan takaa. Kirjoittaja Olavi Lähteenmäki. Jatkosodan joulut. Muistelmiaan kertoo kersantti J. Savolainen sekä sotilaspastori Veikko Kantola.

Jouluiloa. Kirjoittaja Heimo Rinne. Hengellinen kirjoitus.

Kadonnutta aikaa etsimässä. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Muistelua Lyyrasta, Loimaan elävien kuvien teatterista, joka toimi noin 1914–1918.

Yhteiskoululainen. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Loimaan Yhteiskoulussa alastarolaisena vuosina 1929–1934.

Ferrarian asuntoja ja asukkaita. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian tehtaan työntekijöiden tarpeisiin rakennettujen rakennusten vaiheet ja asukkaat.

Pikku muistelmia Loimaalta. Kirjoittaja Erkki Sovijärvi. Hauskoja sattumuksia menneiltä ajoilta.

Isäni oli toista maata. Kirjoittaja Hilppa Apajalahti. Artikkelissa kerrotaan loimaalaisesta jääkäristä.

Kontrahti vuodelta 1865. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Ala-Jyrkkiön torpan vuokraehdot.

Muistoja Kojonkulmalta. Kirjoittaja Alli Sauramo (1891–1972). Kirjoittaja kirjoitti muistelmat 1952. Artikkeli on yhdistelty kahdesta hänen kirjoituksestaan. Kojonkulman kansakoulun opettajan muistelua vuosilta 1916–1917.

Torikaupan alkuvaiheet Loimaalla ja Alastarolla. Kirjoittaja Veikko Laakso. Torikauppa alkoi 1900-luvun vaihteessa.

”Ko mää panin lukemaan oppein!” Kirjoittaja Matti Rautanen. Muistelua lukemaan oppimisesta 1940-luvun puolivälissä.

Alastaron opettajia. Kirjoittaja Matti Rautanen. Opettajia vuodelta 1932.

Exlibrikset kertovat. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Loimaan seudulla eläneiden henkilöiden exlibriksien kuvia ja niiden historia.

Prättäkitin pitkä marssi. Kirjoittaja Histornomi.

Muistumia Hanhijoelta. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa keskitytään lähinnä puhelimen tuloon ja sentraalin toimintaan 1920-luvun tienoilla.

Loimaan aluetta ei ole paljonkaan tutkittu. Kirjoittaja Timo Verho. Artikkelissa on esitelty Loimaata koskevat tutkimukset.

Saviseudun kukkia. Kirjoittaja Kari Nummila.

Soittoseura ja jouhiorkesteri. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan soittoseuran ja Kojonkulman Jouhiorkesterin toiminta 1910-luvulta sotavuosiin.

Onnellista Uutta Vuotta! Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia 1900-luvun vaihteen uudenvuoden korteista.

Presidentin sukujuuret Saviseudulla. Kirjoittaja Matti Rautanen. Mauno Koiviston sukujuurten selvittely.

Vanha tori herätettiin taas eloon. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvaus elokuussa järjestetystä Loimaan Vanhan torin 100-vuotisjuhlatapahtumasta.

Menneitten aikojen käsityömestareita. Kirjoittaja A. E. Norrman. Artikkelissa kerrotaan vanhoista mestareista ja heidän taidoistaan. Tunnettuja käsityömestareita olivat ”Ephram”, Joel  Lindfors, Kustaa Renfors sekä Kalle Salonen.

Haaran-Onkijoen elämänmenoa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Muistelua rakennuksista, ihmisistä ja elämästä vuosilta 1910–1925. Artikkelissa mainitaan Karl (Kalle) Erland Lehtinen, Yrjö Koskinen, Hilda Hietala, Lennard Wirtzenius, Emerentia Wirtzenius ja Axel Wirtzenius.

Virtasen virikkeet. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Koulun johtaja Väinö Virtasen johtama harrastustoiminta 1920-luvulla koululaisen silmin (partio, urheilu ja musiikki).

Tarua vai totta Alastaron kirkkojen vaiheista. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron kirkon vaiheet.

Kuorolaulu soi Mellilässä. Kirjoittaja Matti Kuorikoski. Mellilän kirkkokuoron 75-vuotinen menneisyys.

Elokuun 15. Päivä 1941 Itä-Karjalan Kirvesjärvellä. Kirjoittaja Viljo Nurminen. Torjuntataistelun muistelua.

Loimaata pommitettiin. Kirjoittaja Heli Vuorinen. Loimaan kauppalan pommitukset sodan aikana.

Pallonlyöntiä Vanhalla torilla. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Kari Nummila. Muistelua pesäpalloilun alkuvaiheista Loimaalla 1900-luvun alusta 1930-luvulle.

Loimaan Ämmä nimeltä Miina. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Savesta valetun Loimaan ämmän historia ja nykypäivä.

Loimaan seudun Kotiteollisuusyhdistyksen perustaminen. Kirjoittaja Axel W. Norrman. Yhdistys perustettiin 1927. Yhdistys perustettiin 1927. Naisliiton sihteeri Martta Karus saa äänensä artikkelissa.

Aaltonen Alastarolta. Kirjoittaja Kari Nummila. Pieni kertomus vapaussodan sankaripatsaan tekijästä, Wäinö Aaltosesta. Myös Väinö Kolkkalasta kerrotaan artikkelissa.

Kun Hanhijoki koulun sai. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Hahijoen koulun perustaminen 1920-luvulla.

Metsämaa sai oman kirjansa. Kirjoittaja Kari Nummila. Metsämaa-kirjan esittely.

Multakulttuuria kuvissa. Kuvat Veikko Säterin albumista. Kuvia peltotöistä.

1930-luvun pesäpalloilija muistelee. Kirjoittaja Onni Rantala. Artikkelissa kirjoittaja muistelee lähinnä 1930-lukua, jolloin ikimuistoinen pelikenttä sijaitsi kauppalan keskustassa. Artikkelissa esitellään mm. Hannes Perho, Kustaa Häyry, Toivo Raunio, Veikko Ruohonen, Eero Vilevaara ja Esko Haavisto. Myös opettaja Urho Forss mainitaan.

Vihkiäisjuhla. Kirjoittaja Vilho Tervasmäki. Artikkeli käsittelee Metsämaan suojeluskunnan omien toimitilojen puutetta ja niiden rakentamista 1930-luvulla. Erityisesti artikkeli keskittyy vihkiäisjuhlaan. Keskeisiä henkilöitä ovat Mauri Kivimaa ja Juho Laine.