Saviseudun Joulu - 2018

Loimaa-Seurasta on moneksi. Kirjoittaja Jukka Ristimäki. Saviseudun Joulun 30-vuosijuhla sekä katsaus Loimaa-Seuran ylläpitämiin museoihin, joita ovat Kreikäln mylly, Liesikiven paja, koulumuseo ja kotiseutumuseo.

Kotiseutuyhdistyksemme Loimaa-Seura ry. Kirjoittaja Heikki Eskola. Kotiseutuyhdistyksen historiasta, toiminnasta ja tavoitteista.

Pertti Lehtonen * 3.2.1936 – † 1.10.2018: Herrasmies ovella. Kirjoittanut Raija Kouri. Muistokirjoitus perustuu Marja Lehtosen haastatteluun.

Tulta ja tiiltä – Kanta-Loimaan kirkon palosta 130 vuotta. Kirjoittaja Katja Kaulo. Vuonna 1837 rakennetun ja 1888 tulipalossa pahoin vaurioituneen kirkon historiaa.

Vuosien ketju – Loimaan naula- ja kettinkitehdas. Kirjoittaja Katja Kaulo ja Riitta Lehtonen. Loimaan kotiseutumuseon kesän 2018 erikoisnäyttely käsitteli 1886 perustetun Ferrarian tehtaan historiaa.

Tarinaa myllytuvasta. Kirjoittaja Rauni Virtanen. Loimijoen rannassa lähellä Ferrarian tehdasta sijaitsi kaksi myllytupaa, jotka tunnettiin Taivaana ja Helvettinä; kirjoittajan perhe asui jälkimmäisessä vuodesta 1946.

Muisto Taivaasta, 1949/1999. Kirjoittaja Taisto Balk. Kirjoittajan lapsuusmuistoja Taivaana tunnetusta myllytuvasta ja sen ympäristöstä, sekä niiden innoittama runo.

Ferrarian tehdasyhteisön ja Kipsirivin tienoon muistelun jatkoa. Kirjoittaja Seppo Laine. Jatkoa vuoden 2016 Saviseudun Joulussa ilmestyneelle artikkelille.

Karjalaiset häät ja häätavat. Kirjoittaja Marja Leena Virtanen. Kurkijoki-museossa oli 1.12.2018 saakka kurkijokelaisia häitä esitellyt näyttely Kaks on kaunoista yhes.

Pieni pala terveydenhuollon ja lasaretin historiaa Turussa ja Loimaalla. Kirjoittaja Päivi Nummela. Köyhäin-, vaivaisten- ja sairaanhoidon historia Loimaalla 1600-luvulta alkaen.

1950-luvun Heimolinna osa 1 – iloa ja ikävää, riemua ja raskasmielisyyttä. Kirjoittaja Päivi Nummela.

Aapisesta valkoiseen lakkiin. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. ”Miksi olen tyytyväinen kesääni?”; kirjoitus abiturienttivuoden syksyltä 1954.

Historianopettaja Y. K. Laine – oppilaille Nikita. Kirjoittaja Veikko Laakso. Kertomus Loimaan Yhteiskoulussa 1960–1961 vaikuttaneesta Yrjö Kullervo Laineesta, jonka lempinimi viittasi yhdennäköisyyteen Neuvostoliiton tuolloisen johtajan kanssa. Laine oli myös historiantutkija, joka 1945–1946 julkaisi kirjat Suomen poliittisen työväenliikkeen historia I–III.

Kirjakauppatoiminnan alkutaipaleelta: Kehitys 1800-luvulta 1950-luvulle. Kirjoittaja Raija Kouri. Kainalojuttuna Kirjakauppa Loimaalla.

Leila Lehtimäki o.s. Tuominen muistelee Koskenniemen kirjakauppaa. Kirjoittaja Raija Kouri.

Muistoja Koskenniemen kirjakaupasta. Kirjoittaneet Sirkka Juslin ja Matti Pulli. Edellisen artikkelin kainalojuttu.

Muistoja lapsuudesta 1935–1936. Kirjoittaja Helena Rinne. Kirjoittaja kertoo isoäitinsä kanssa tekemistään matkoista.

Kohtaloita, Lepän Ilman tarina. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja kertoo sisällissodassa taistelleesta Ilmasta ja tämän äidistä Leppäskästä, jolta lapsena kuuli monenlaisia tarinoita, sekä siitä, kuinka Turussa 1970-luvulla sattumalta tapasi nyttemmin jo iäkkään Ilma Sandholmin o.s. Leppä.

Minun Loimaani, kymmenen kuvaa Loimaasta. Kirjoittaja Rauno Haapala. Valokuvaaja Veikko Hulkon otoksia, n. 1930-l.–1956, sekä tietoa niiden esittämistä paikoista ja tapahtumista.

Kansallispuvut hurmasivat Rompeloimaassa. Kirjoittaja Iina Wahlström. Rompeloimaa-tapahtuman kansallispukunäyttely ja kansallispuvut yllä nautittu piknik.

Pienenä poikana ja vähän isompana. Kirjoittaja Olli Kössi. Kirjoittaja (10.2.1934–30.8.2018) muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan.

Suru synnytti taiteilijan. Kirjoittaja Hannele Tanner-Penttilä. Kirjoittaja muistelee hiljattain edesmennyttä äitiään, taidemaalari Siiri Tannerta.

Loimaalainen vai lappeenrantalainen. Kirjoittaja Markku Lukka. Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Loimaalla ja aikuisiästään Lappeenrannassa.

Suojeluskunnan Mieskuorosta Loimaan laulajiin: Loimaalaisen mieskuoron vaiheita. Kirjoittaja Raija Kouri.

Pariskunnat potretissa. Neljä mustavalkoista valokuvaa 1920–1930-luvuilta.

Alakoulu- ja lapsuusmuistoja. Kirjoittaja Arvo Saario. Kainalojuttuna Vanhempien koulumuistoja.

Pitkä kuuma kesä 2018. Kirjoittaja Arvo Saario. Runo.

Koulumme juhlapäivänä. Kirjoittaja Aili Tähtinen. Juhlaruno Mellilän kirkonkylän kansakoulun 50-vuotisjuhlassa 16.10.1933.

”Kun Raunistulan pojat kävivät akiteeraamassa” – Kallen kortit kotiin Mellilään kertovat edelleen tarinaansa. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Punakaartissa taistelleen Kalle Lindroosin (1902–1918) postikortit.

Oripään kankaan murhenäytelmä 1918. Kirjoittaja Sami Männistö. Helmikuussa 1918 tapahtunut surmatyö, joka vaati 14 ihmishenkeä, ja sen muistomerkki.

Kuninkaisten torpparien maatalous vuonna 1910. Kirjoittaja Kirsi Laine.

Miksi maatalouden suuret keksinnöt yleistyivät niin hitaasti. Kirjoittaja Markku Laurinen. Kirjoittaja pohdiskelee, miksi jo 1830-luvulla keksityt siipiaura, sorminiittokone ja puimakone tulivat Suomessa yleiseen käyttöön vasta sata vuotta myöhemmin.

Hevoskauden maanviljelystekniikkaa. Kirjoittaja Viljo Rasila. Hevosvetoiset kyntöaurat, niittokoneet jne.

Sairaalan varjossa. Kirjoittaja Hannu ja Ilkka Vuori. Kirjoittajat muistelevat isäänsä, Loimaan sairaalan ylilääkäri Eino Vuorta.

Oi niitä aikoja. Kirjoittaja Anne Lundén. Kirjoittaja muistelee isovanhempiaan Kalle (1869–1944) ja Hilma Rajalaa (o.s. Syren, 1871–1944) sekä omaa lapsuuttaan.

Kurkijoen ja Loimaan kohtaloita ison vihan aikana. Kirjoittaja Eino Vepsä.

Väinö Koskinen on Piltolan kylän vanhin. Kirjoittaja Sari Keskitalo. Koskinen täytti 15.10.2018 93 vuotta.

Turuntie oli vilkas kauppakatu 50 vuotta sitten ja on edelleen. Kirjoittaja Sari Keskitalo.

Äveriäs joulu. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. Joulumuistoja 1950-luvun lopulta.