Sallilan Sähkölaitos 75 v. ”Tyyriiks semmottet sähköt tulee”. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Sallilan sähkölaitoksen historia. (1989)
Lokomobiilin vaiheet. Kirjoittaja Merja Isotalo. Höyrykoneen historia. (1990)
Laivaliikennettä Loimijoella. Kirjoittanut Risto Nikkilä. Artikkeli kertoo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle jatkuneesta laivaliikenteestä, joka syntyi teollisuuden tarpeesta. (1990)
Ferraria. Kirjoittaja Reino Salminen. Ferrarian naulatehtaan historia. (1990)
Teollistumisen alkutaival Saviseudulla. Kirjoittaja Risto Nikkilä. 1870-luvun lopulla rautatie ja yleinen vaurastuminen sai aikaa teollisuuden nousun Loimaalla. Artikkelissa esitellään tänä aikana toimineita yrityksiä (naula- ja kettinkitehdas, paperitehdas, tiilitehdas, saha, tulitikkutehdas ja tupakkatehdas). (1991)
Hirvikosken vesivoiman käyttö. Kirjoittaja Reino Salminen. Vesivoiman käyttö eri aikoina. (1991)
Rautatie vauhditti. Kirjoittaja Kari Nummila. Rautatie edesauttoi monen asian kehittymistä 1880-luvulla. (1991)
Muistumia Hanhijoelta. Kirjoittaja Erkki Sarkki. Artikkelissa keskitytään lähinnä puhelimen tuloon ja sentraalin toimintaan 1920-luvun tienoilla. (1992)
”Tuli ihanat valot”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Leppämäen voimalasta 1920-luvulla. (1993)
Kilpailun puute synnytti panimon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan Panimo Oy:n historia 1926–1970. (1993)
Vesikosken naulatehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Vesikosken naulatehtaan historia. (1993)
Aittamäen Oluttehdas. Kirjoittaja Veikko Laakso. Aittamäen Oluttehtaan historia (toiminut 1800-luvun lopulla). (1993)
Loimaan asemalla. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia asemalta ja pohdintaa rautatien merkityksestä 1800-luvun lopulla. (1993)
Työpäiväni meijerissä. Kirjoittaja Aili Hietamäki. Metsämaan Osuusmeijerin historia ja toiminta 1930-luvulla vanhan työntekijän silmin. (1994)
Tulitikun historiaa. Kirjoittaja Aimo Holma. (1994)
Unohtumaton junamatka. Kirjoittaja Kauko Uotila. Muistelua junakokemuksista 1900-luvun alkupuolella. (1994)
Telefooniyhtiö 100 vuotta. Oripään telefooniyhtiön (myöhemmin Loimaan Puhelin Oy) perustaminen. (1995)
Maaseudun vanhin pankki Oripäässä. 130 vuotta säästöpankkitoimintaa Oripäässä. (1995)
Höyrykoneen voimalla Loimijoelle. Kirjoittaja Esko Viljanen. Artikkeli käsittelee Jokioisten ja Loimaan välillä käytyä laivaliikennettä. Toimintaa oli 1870-luvulta 1920-luvulle. (1996)
Haapapuumetsikkö toi tehtaan Alastarolle. Kirjoittaja Kalevi Liimatainen. Alastaron Tulitikkutehtaan historia sekä tietoa ja kuvia etiketeistä. (1998)
Menneen ajan yrityksiä: Petsamon saha. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimaan Ylistaron Saha Oy:n historia. (1998)
Loimaan postioloista. Kirjoittaja Juha Kieksi. Postilaitoksen kehitys 1800-luvun lopulla. (1998)
Aseman lähikylät kehityksen kehto. Kirjoittajat Valto Heinonen ja Pekka Kulonen. Rautatien merkitys paikkakunnalle kautta aikojen. (1998)
Joki synnytti teollisuutta. Kirjoittaja Johanna Yliskylä. Loimijoki oli merkittävä kuljetusväylä teollisuudelle 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. (1998)
KOP:n Loimaan konttori perustettiin vuonna 1909. Kirjoittaja Kari Nummila. KOP:n historia tähän päivään. (1998)
Alastaron osuusmeijeri r.l. 1902–1974. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Meijerin historia. (2000)
Loimaan höyrysaha Tammelan ylängöllä: ”Enämpi hyvän yhtiön maineessa”. Kirjoittaja Urho Rantanen. (2000)
Pehku antoi väriä ja toi outoa puheensorinaa. Kirjoittaja Airi Korteoja. Mellilän turvepehkutehtaan historia. Tehdas perustettiin 1800-luvun lopulla. (2001)
Ypäjän höyrysaha. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän Höyrysahan historia (1909-1960). (2001)
Tuu ulos Kalle! Tarinaa ansiokkaasta loimaalaisesta kauppamiehestä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Teksti ja kuvat kertovat Oripääläissyntyisestä Kalle Valerius Vihannosta, joka on myöhemmin toiminut kauppiaana Loimaalla. (2002)
Tarinaa Anna Tossavasta. Kirjoittaja Anja Välimäki. Loimaalla kauppiaana toimineen Anna Tossavan henkilökuva. (2002)
Myymäläautotoimintaa Loimaan seudulla. Kirjoittaja Seppo Vanha-Perttula. (2002)
Mellilän osuusmeijeri. Kirjoittaja Tuomas Lankinen. Mellilän osuusmeijerin historia. (2002)
Putipuhtaaksi Puhtolassa. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Sulho Kasperi Mikkolan (1895-1966) elämästä sekä hänen omistamastaan sauna-alan laitoksesta, puhtolasta. (2003)
Paljon munia, vähän kanojakin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee Loimaan munakeskuksen historiaa. (2003)
Mellilän seudun Osuuspankin 90-vuotistaipaleelta. Kirjoittaja Markku Laurinen. (2003)
Saappaita savimaille, Frans Koiviston pitkä ura. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tehtailija Frans Metodius Koiviston elämänkerta. (2004)
A. E. Norrman, Normalon perustaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla toimivan kangaskutomavälineiden erikoisliikkeen, Normalon perustajan Axel Engelbrekt Normalon henkilökuva. (2004)
”Oi niitä aikoja…” Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo SOK:n vaiheista, pula-ajasta sekä ostokorttien historiasta. (2004)
Mellilän Isoperä, monen kaupan kylä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Mellilän Isoperässä toimivien kauppojen Kehityksen, Salokankaan ja Vakon historiaa. (2004)
Laineen kauppa. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Haaran kylässä sijainneesta Laineen kyläkaupasta, joka toimi 1890-luvulta aina vuoteen 1991 kolmen sukupolven vetämänä. Kauppiaina toimi kolmessa polvessa Karl (Kalle ) Laine, Kallen tytär Hilma Laine sekä hänen poikansa Reino. (2004)
Tarinaa höyrykoneesta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo Loimaan kaupungin aikanaan omistamasta höyrynkehittimestä. (2004)
Arvo Ylppö hoiti pikku Annikkia. Kirjoittaja Jorma Mäkinen. Artikkeli kertoo Alastarolla talouskauppaa miehensä kanssa pitäneestä Annikki Sairasesta. (2004)
Rautatieaseman vesitornit. Kirjoittaja Matti Rasilainen. (2005)
Mää oonki viälä aika notkee… Jussi ja Mimmi Väinölän sekä heidän kauppapuutarhansa tarina. Kirjoittaja Reino O. Eino. (2005)
Raparperinvarsista syklaameihin. Kaakan muistoja taimien ja kukkien tarhasta. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli koostuu Kaarina ”Kaaka” Lehtosen muistelmista Väinölän puutarhalta. (2005)
Mettisen räätälillä apulaisena. Kirjoittaja Pli. Artikkeli kertoo Rauhamäen perheen elämästä Loimaalla sekä Loimaan kauppalan historiasta. (2005)
Muistelmia Ferrarialta 1950-luvulta. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. (2005)
Muisteluksia Loimaan Seudun Puhelin Oy:n johtokunnan matkalta Saksaan kesäkuussa 1956. Kirjoittaja Heikki Perho. (2005)
Loimaalaisuus-Oolin kustantamisen perusaate. Kirjoittaja Aulis Saarijärvi. (2005)
Turvepehkutuotantoa Huovintiellä jo kolmannella vuosisadalla. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkelissa Loimaan Peränkulman (Mellilän) Huovintiellä vuodesta 1882 toimineen turvepehkutehtaan historia. Tehdas lopetettiin vuonna 1991, mutta turvepehkun tuotanto on jatkunut aina näihin vuosiin saakka. (2005)
Haukan Tiili. Kirjoittaja Matti Palperi. Ypäjän asemanseudulla 1940-50 –luvulla toimineen Haukan Tiili Osakeyhtiön historia. (2006)
Axel Wirzenius, karjanjalostuksen ja meijeritalouden kehittäjänä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun. Kirjoittaja Elsa Hietala. (2006)
Kojonkulman saha toi vaurautta Kojonperälle. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. (2007)
Yrittäjänä Loimaan seudulla kohta 50 vuotta. Kirjoittaja Tuulikki Tuominen. Artikkelissa kirjoittaja kertoo urastaan kemikalioyrittäjänä Loimaalla. (2007)
Mellilän sahan seitsemän vuosikymmentä. Kirjoittaja Arvi Heinonen. (2007)
Loimaan ensimmäinen salaojaputkitehdas. Kirjoittaja Esko Topi-Hulmi, Esko Toivonen ja Toivo Marjamäki. Pauli Topi-Hulmin perustaman salaojaputkitehtaan historiaa. (2008)
Alastaron Osuusmerijeri. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron Osuusmeijerin historiaa käsittelevä artikkeli. (2008)
Sillat, lautat – Miten päästiin Loimijoen yli. Litterointi Raija Kouri. Perustuu Toivo Marjamäen syksyllä 1982 tekemään Viljo Vesannon s. 28.11.1891 haastetteluun. (2008)
Kun kanasta tuli tuotantoeläin savialueelle: ”Kumpi oli ensin, muna vai kana?” Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Kertoo mm. vientikunta Muna r. ensimmäisen ja Loimaan Kurittulan Munanmyyntiosuuskunnan perustamisesta. (2009)
Paloasema ja sen kauppahalli Loimaalla lamalääkkeenä. Kirjoittaja Kari Nummila. Kertoo millä keinoin Loimaalla pyristettiin lamaa vastaan, mm. paloaseman sekä kauppahallin perustamisen avulla. (2009)
Topin ”Lemuverstas” tehtaili limonadeja Loimaalla. Kirjoittaja Topi Koski. Kertoo Toivo Jaakko Kosken (1896–1941) perustamasta virvoitusjuomatehtaasta. (2010)
Elämänmenoa ja matkantekoa ajansaatossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Tauno Suominen muistelee kulkuvälineiden muutoksia ja omakohtaisia kokemuksia matkanteosta. (2010)
Kauppiaana Kauhanojalla. Kirjoittaja Viljo Säteri. Kertoo Säterin kaupan vaiheista. Jutussa esiintyy Eeli Vihtori Säteri sekä Eelis ja Rakel Säteri. (2010)
Kesätyössä Loimaan Autokorjaamo Oy:ssä. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee kesätyötään Loimaan Autokorjaamolla ja kertoo myös korjaamon historiasta sekä muista työntekijöistä. (2011)
Kahviloita Loimaalla. Kirjoittaja Raija Kouri. Artikkeli kertoo kahvilakulttuurista ja Loimaan kahviloista. (2011)
Leipomossa ja keittiön puolella Martta Aaltosen työläiset muistelevat. Kirjoittaja Raija Kouri. Martta Aaltosen työntekijät, mm. Mirja Salminen, muistelevat Martta Aaltosta. (2012)
Kun Loimaan kauppalasta kaupunki tuli. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo siitä, kun Loimaan kauppalasta tuli kaupunki. Artikkelissa käsitellään myös juhlia. (2012)
Uusiokäyttö 1940–50-luvulla, Hullu sälli ja pölkkykuorma. Kirjoittaja Alpo Nurmi. (2013)
Sata Sallilan vuotta. Kirjoittaja Raija Kouri. Vuonna 1914 perustetun sähköyhtiön historia. (2014)
Harrastaminen ei ole ainakaan tiloista kiinni: Ypäjänkylän seurojentalo on uljas toimintakeskus. Kirjoittaja Kari Nummila. Kirjoituksessa kerrotaan Ypäjänkylän seurojentalon vaiheista ja harrastusmahdollisuuksista siellä. Lisäksi käsittelyssä on myös Ypäjän rautatieasema, junaliikenne alueella sekä tehtaat, yritykset ja elämä Ypäjänkylässä. (nro 28, 2016)
Yli 1000 kilon kassakaappikin löytyy: Komea lainajyvästö kätkee sisäänsä Oripään historiaa. Kirjoittaja Kari Nummila. Oripään vuonna 1915 valmistuneeseen lainajyvästöön avattiin 1986 Oripään kotiseutumuseo. Kirjoitus käsittelee muun muassa pankkitoimintaa alueella sekä viljamakasiinin vaiheita sekä kotiseutumuseon näyttelyitä ja esineitä. (nro 28, 2016)
”Loimaalla on aina iso sija sydämessäni”. Kirjoittaja Kari Nummila. Kirjoitus käsittelee rovasti Eino Lehtisaarta ja hänen suhdettaan Loimaaseen. Mainitaanpa ohimennen myös Lehtisaaren leipomo ja virvoitusjuomatehdas. (nro 28, 2016)
Elämäni Eläimet. Kirjoittaja Rauni Virtanen. Kirjoitus käsittelee ihmisen suhtautumista eläimiin menneinä aikoina ja nykyään sekä ihmisen ja eläimen yhteiseloa. Kirjoituksessa kerrotaan lyhyesti Ferrarian kettinkitehtaan työhevosista. (nro 28, 2016)
Nahanvalmistusta entisaikaan. Kirjoittaja Timo Mäki. Nahkurin ammatista ja nahanvalmistuksesta. Artikkelissa kerrotaan myös Joel Mäestä ja hänen nahkurinverstaastaan sekä kenkäkaupoista. (nro 28, 2016)
Paikallisesti sinivalkoisilla ennen ja nyt – Vuorisen bussit ovat kuljettaneet saviseudun väkeä yli puolen vuosisadan ajan. Kirjoittaja Jukka Yli-Lassila. (nro 28, 2016)
Ryijynkutoja Toini Vuorinen. Kirjoittanut Tauno Suominen. Kirjoitus kertoo Toini Suomisen elämästä, lapsuudesta ja nuoruudesta. Kirjoituksessa käsitellään myös Tyyne Siltasen konekutomoa Alastarolla. (nro 28, 2016)
Ahdin työura on jo 56 vuoden pituinen! Kirjoittanut Kari Nummila. Kirjoituksessa kerrotaan Ahti Palosesta ja hänen työurastaan. (nro 28, 2016)
Ovelta ovelle – Kuljetuksia Loimaan asemalla 1950-luvulla. Kirjoittaja Pentti Ketola. Autoliikenteen yleistyttyä VR perusti Ovelta Ovelle -palvelun. Loimaalla sen toiminta jatkui 1980-luvulle saakka. (2014)
Pitokokkeja ja heidän apulaisiaan Mellilässä 1900-luvulla. Kirjoittaja Viljo Säteri. Henkilökuvia ja tietoa Mellilän Nisu-leipä -yrityksestä. (2015)
Sallilaa ja ajankuvaa vuosilta 1954–1956. Kirjoittaja O. Koessi. Kirjoittaja kertoo työnkuvastaan Sallilan Sähkölaitoksella. (2015)
Vastinetta Sotevalle Ferrarian toiminnasta sotakorvaustoimitusten aikana. Kirjoittaja Seppo Tähkiö. Kirjoittaja kertoo, kuinka löysi isänsä jäämistöstä sotakorvausaikaan ja Sotevan toimintaan liittyvän kyselyn vuodelta 1971, sekä Ferrarian tehtaan edustajien vastaukset. (2017)
Vuosien ketju – Loimaan naula- ja kettinkitehdas. Kirjoittaja Katja Kaulo ja Riitta Lehtonen. Loimaan kotiseutumuseon kesän 2018 erikoisnäyttely käsitteli 1886 perustetun Ferrarian tehtaan historiaa. (2018)
Kirjakauppatoiminnan alkutaipaleelta: Kehitys 1800-luvulta 1950-luvulle. Kirjoittaja Raija Kouri. Kainalojuttuna Kirjakauppa Loimaalla. (2018)
Leila Lehtimäki o.s. Tuominen muistelee Koskenniemen kirjakauppaa. Kirjoittaja Raija Kouri. (2018)
Muistoja Koskenniemen kirjakaupasta. Kirjoittaneet Sirkka Juslin ja Matti Pulli. Edellisen artikkelin kainalojuttu. (2018)
Turuntie oli vilkas kauppakatu 50 vuotta sitten ja on edelleen. Kirjoittaja Sari Keskitalo. (2018)
Ukonilmoja. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Kirjoittaja kertoo työstään Sallilan sähkölaitoksella ukkosen aiheuttamien vahinkojen korjaajana. (2019)
Kolmiolinjat Oy koritehdas ja autokorjaamo. Kirjoittaja Matti Pulli ja Antti Pitkänen. Kirjoittajat kertovat lyhyesti Kuusilinnan vanhassa tiilinavetassa Loimaan viljavaraston lähellä toimineista yrityksistä. (2019)
Katse sähkön historiaan: Sähkömuseo. Kirjoittaja Raija Kouri, kuvat Raija Tuominen. Risto Ojalan museokokoelma Ypäjänkylässä. (2020)
Kalevi Koivisto: armoitettu autokauppias. Kirjoittaja Raija Kouri. Pöytyällä 1931 syntyneen ja 2013 kuolleen liikemiehen elämä. (2020)
Loimaan Kivi 100-vuotta. Kirjoittaja Aino Suominen. Loimaan Kivi Oy:n tarina tiiviinä pakettina, perustamisesta nykypäivään. (2021)
Pekka Mäkipää Ky, Autokauppoja vuosien varrelta. Kirjoittaja Juha Helin. Pekka Mäkipään kuljetusliikkeen historiasta ja erityisesti siellä käytössä olleista erilaisista kuorma-autoista. (2021)
Ulkomaille Mellilään, Turusten pyssyt. Kirjoittaja Arvo Saario. Lyhyesti Mellilän rautatieaseman historiasta ja merkityksestä, sekä kuuluisan Turusen pyssyn melliläläisestä alkuperästä. (2021)
Välimettän Tiinan mökistä kauppalaksi. Kirjoittaja Sami Männistö. Loimaan keskustan kehitys kylien välimetsästä kauppalaksi ja kaupungin keskustaksi. (2021)
Copyright Loimaa-Seura r.y. - Tietosuojaseloste - Palvelun toteutus: JPmedia