Saviseudun Joulu - Paikkojen menneisyys

Riippalassa oli oikein kaupunginjohtajakin – kulttuurihelmiä kunnan pohjoisosista. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkelissa kirjoitetaan paikallisista kulttuurikohteista. Erityisesti siinä keskitytään Riippalan kaupunkiin Kojonperässä ja Metsämaan kirkon miljööhön. (1989)

 

Rutkuprunnit entisiä paratiiseja. Kirjoittaja Anna Koskenmäki. Muistelua siitä, miten eri tavoin tiilitehtaan savenotosta syntyneet prunnit ovat liittyneet ihmisten elämään eri aikoina. (1990)

 

Kuvia ja muistoja Alastarolta. Kirjoittaja Matti Rautanen. (1990)

 

Monipuolinen paikkakunta (maantieteellinen tutkielma). Kirjoittaja Tiitus. Pakina on ilmestynyt Turun Sanomissa 1911. (1990)

 

Muisteluksia. Kirjoittaja Ällä. Loimaan murteella kirjoitettu muistelu Satakunnantien varren elämästä. (1990)

 

Majatalon paha poika. Kirjoittaja Antti Tuomi-Nikula. Muistelua 1920-luvun elämästä Alastarolla Vahvalan kylässä. (1991)

 

Katsele ja ota kuvia. Kirjoittaja Jaakko Mäkimattila. Kuvia Alastaron maisemista. (1991)

 

Haaran-Onkijoen elämänmenoa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Muistelua rakennuksista, ihmisistä ja elämästä vuosilta 1910–1925. (1992)

 

Jaakolan puisto. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia Alpo Jaakolan patsaspuistosta. (1993)

 

Sakot valtionavuksi. Kylätoimintaa Loimaan Ylistaron kulmilla. Kirjoittaja Heikki Perho. Ylistaron kulmien elämää on muistellut Juho Erik Alkki (1891–1978). (1994)

 

Muistoja Riippalasta. (1994)

 

Muistoja katoliselta ajalta. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Kaikuja Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä kerrotaan Oripäässä katoliselta ajalta säilyneistä esineistä ja paikannimistä. (1995)

 

Pääskynkosken partaalla. Kirjoittaja Kalevi Pesso. Pääskynkosken historia. (1995)

 

Kuvia Loimaalta. Kirjoittaja Veikko Lehtinen. Kuvat on otettu 1910–1930-luvuilla ja niistä on pitkät selostukset. (1995)

 

Lapsuuteni Loimijoki. Kirjoittaja Laila Soinio. (1995)

 

”Piirteitä Orippäästä”. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä käsitellään Oripäähän asemaa erityisesti maantieteellisen sijainnin näkökulmasta. (1995)

 

Oripään Tanskilan kylätontti. Kirjoittaja Sami Männistö. Tontin historia 1600-luvulta nykypäivään. (1995)

 

Kuussaaren nimet. Kirjoittaja Ahti Kuussaari. Kirjoittaja on kerännyt 1959–1961 Loimaan kauppalan paikannimet ja niiden selitykset liittyen hänen silloisiin äidinkielenopintoihinsa. Tässä artikkelissa on osa niistä. (1995)

 

Kävelyllä Käsityöläiskadulla. Kirjoittaja Reino O. Eino. Muistelua Käsityöläiskadun rakennuksista, ihmisistä ja heidän elämästään 1930- ja 1940-luvulla. (1996)

 

Kauppias Sammon pihassa. Kirjoittaja Lasse Sampo. Muistelua Mälläisten ihmisten elämästä kyläkauppiaan pojan silmin katsottuna. (1996)

 

Loimaan torilla v. 1957. Kirjoittaja Matti Pulli. Kuvia ja muistelua torimiljööstä. (1997)

 

Loimijoki, ”elämän virta”. Kirjoittaja Heikki Perho. Loimijoen menneisyys ja nykyisyys. Kirjoitettu Loimaan murteella. (1997)

 

Muistoja Niinijoelta. Kirjoittaja Kaarina Johansson. Muistelua lapsuudesta sotien jälkeen Niinijoen meijerillä. (1997)

 

Kun Rautajärveä laskettiin. Kirjoittaja Esko Tamminen. Rautajärven vaiheet 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. (1997)

 

”Sulla oli ohjakset oikein kädessä”. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Rengin muistelua Alastaron Tammiaisissa olevan Jussilan tilan elämästä sota-aikana. (1999)

 

Loimijoelle monta käyttöä. Kirjoittaja Jari Niemelä. (2000)

 

Paikannimet kertovat tarinoita ja historiaa. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. (2001)

 

Pajamäki Kauhanojalla muistoja täynnä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Pajamäen vaiheet. (2001)

 

Tammiaisten siltana Joni. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. (2002)

 

Hulmi ja muita Loimaan seudun talonnimiä. Kirjoittaja Veikko Laakso. (2002)

 

Saviseudun ensimmäinen maauimala. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilässä sijainneesta uimalasta ns. Puhtolasta, 1930-luvulla. (2002)

 

Honkasen ja Rantalan nurkka. Kirjoittajat Matti Rasilainen ja Matti Pulli. Valokuva selityksineen 1950-luvulta Loimaan kaupungista. (2002)

 

Elämää Aittamäen perällä. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Kirjoittajan muistelmia omasta lapsuudesta, sen asuinympäristöstä ja ihmisistä. (2002)

 

Vanhan torin urheilua. Kirjoittaja Valto Heinonen. (2002)

 

Elias Hollo tallensi filmille Vesikoskea. Kuvat ja kertomus Valto Heinonen. (2002)

 

Hirwittävä tulipalo Ypäjällä. Kirjoittaja Matti Palperi. Artikkeli kertoo Ypäjänkylässä vuonna 1914 riehuneesta tulipalosta, joka sai alkunsa palavasta tavarajunan vaunusta. (2002)

 

Oripään lentokenttätyö aloitettiin v. 1939. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. (2002)

 

Tilinteko, tuloista ja menoista vuodelta 1870. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli kertoo Mellilän Isokyröläisen rysthollin talon tuloista ja menoista vuodelta 1870. (2002)

 

Hirvikosken urheilukenttä, sitkeyden voimannäyte. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (2003)

 

Ilmakuva vuodelta 1929. Kirjoittajat Matti Pulli ja Matti Rasilainen. Ilmakuva Loimaalta sekä sen tarkastelu. Artikkelia kirjoitettaessa tietopankkina on toiminut Valto Heinonen. (2003)

 

Kruunun rahain kuittikirja. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Mellilän historiasta sekä Pesäsuon kylässä sijaitsevasta Iso-Sullon tilan historiasta. (2003)

 

Siihen aikaan kun Penninkulma sähköt sai. Kirjoittaja Arvi Heinonen. (2003)

 

Loimaan kauppalan asemanseutu 1960-luvulla. Kirjoittaja ja piirtäjä: Matti Rasilainen. (2003)

 

Muistot mielessä Ihantalan matkalla. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Kirjoittajan muistelmia matkasta Ihantalaan. (2004)

 

Rutkurunneista. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kaupungissa sijaitsevan Suopellon alueen historiaa. (2004)

 

Loimaan kauppalan alkuvuosikymmeniä. Kirjoittaja tuntematon. Kirjoitus Maija Pöystin kokoelmasta. (2004)

 

Isäntäväelle vein ruuan salinpuolelle. Kirjoittaja Pentti Vuorenpää. Artikkelissa Tyyne Tiiri os. Säteri (synt. 25.9.1920) muistelee palveluaikaansa Jussilassa, Esteri ja Väinö Mikkolan maatilalla, jossa hän toimi toukokuusta 1939 vuoteen 1943. (2005)

 

Suopellon alue kehittyy vuosina 1948–1958. Kirjoittaja Matti Pulli. (2005)

 

Vänninpihasta Nahinlahteen. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Artikkelissa kirjoittajan lapsuudessaan ottamia valokuvia, joita hän artikkelissaan tulkitsee ja muistelee. (2005)

 

Vesikosken Saikun häviö. Kirjoittaja Valo Saikku. (2005)

 

Kauppalan perustaminen ja Kyttälä. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkelissa Loimaan kauppalan historiaa. (2006)

 

Matti Pietilä muistelee. Mälläinen ja Tammiainen, kylät Loimijoen varrella. Kirjoittaja Jorma K. Mäkinen. Artikkelissa Matti Pietilä muistelee tuttuja kotimaisemia, Mälläistä ja Tammiaista, kyliä Loimijoen varrella. (2006)

 

Karjalaisten kauppareittejä uusin silmin. Kirjoittaja Matti Pulli. (2006)

 

Muistelmia Raikkolan kylän tapahtumista talvi- ja jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (2006)

 

Loimijoen kaksi kaupunkia. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli kertoo Loimijoesta ja sen ympärille syntyneistä kaupungeista. (2007)

 

Muistoja harjannostajaisista. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli kertoo erilaisista harjannostajaisista, joita vietettiin kun Loimaan kauppalaa rakennettiin. (2007)

 

Matkalla Vienassa 2005. Valokuvat Matti Pulli ja Matti Rasilainen. (2007)

 

Motoristien muisteluajo Loimaalle. Kirjoittaja Seppo Laine. Kertomus perustuu pääosin syksyllä 2005 tehtyyn ajeluun. (2008)

 

Hulmin talon ja tienoon elämää ja toimintaa neljäkymmenluvulta viisikymmenluvulle. Kirjoittaja Seppo Laine. (2009)

 

Ilmakuvasta kerrottua. Kirjoittaja Seppo Laine. Selvitystä Loimaan alueesta ilmakuvan perusteella. (2010)

 

Pietilänpellon omakotialue. Kirjoittaja Seppo Laine. Kirjoittaja muistelee Pietilänpellon omakotialueen syntyä, rakentamista ja alkuperäisiä asukkaita. (2012)

 

Isotalo oli Hennijoen sydän. Kirjoittaja Asko Tanhuanpää. Hennijoen kylän ja Isotalon kantatalon historiaa; Isotalosta tuli 1922 Hennijoen koulu. (2014)

 

Nimestämässä Loimaalla. Kirjoittaja Jussi Keinänen. Kirjoittaja kertoo keränneensä Suokulman alueen perinteistä paikannimistöä, ja että tutkimustulokset talletettiin Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkistoon Helsinkiin. (2014)

 

Uuteen kotiin. Kirjoittaja Matti Pulli. Selonteko Oskari ja Ia Rauhamäen vaiheista 1924 alkaen, jolloin muuttivat Vampulasta Loimaalle. (2014)

 

Asuttiin sitä ennenkin. Loimaan kauppalassa asumisesta 1940 – 1950 –luvuilla. Kirjoittaja Seppo Laine. (2014)

 

Koskenkylän historiaa. Kirjoittaja Jarmo Hulmi. Koskenkylä sijaitsee Alastarolla Loimijoesta pohjoiseen aina Punkalaitumen rajaan saakka. Artikkelissa käsitellään Koskenkylän myllyjä, kauppoja, Hulmin taloa jne. 1600-luvulta 1960-luvulle saakka. (2014)

 

Ylistaron Mäenpään kylän vaiheita. Kirjoittaja Sami Männistö. Kylän historia myöhäiskeskiajalta nykypäivään. (2014)

 

Kurittulankylä. Kirjoittaja Elsa Hietala. Kylän historia keskiajalta nykypäivään; tiivistelmä esitelmästä Kyläkeskiviikoss aSarka-museolla 17.9.2014. (2014)

 

Penninkulman maisemissa. Kaksi valokuvaa ja lyhyt katsaus Penninkulman talojen historiaan 1900-luvun alussa. (2014)

 

Loimijoen sillat Loimaan alueella, yläjuoksulta alkaen. Kirjoittaja Hannu Knuutila. Kirjoittaja kertoo Loimijoen osasta elämässään, sekä esittelee kuvina Loimijoen kaikki sillat. (2015)

 

Elämäni vedet. Kirjoittaja Pirkko Hyvönen. Loimaalle muuttanut kirjoittaja kertoo elämästään eri vesistöjen, Loimijoki mukaan lukien, kautta. (2015)

 

Haaran urheilukentän syntyvaiheet. Kirjoittaja Eino Vepsä. (2015)

 

Kuultua ja koettua Hurrinkulmalta. Kirjoittaja Kaisa Salonen. Metsämaan Hurrinkulmalla lapsuutensa asunut kirjoittaja muistelee kylän taloja ja ihmisiä ja heidän tarinoitaan. (2015)

 

Koskenkylän asutuksesta ja elämästä 1900-luvun alusta vuoteen 1940. Kirjoittaja Jarmo Hulmi. (2015)

 

Sorrontie Turuntieltä 1950-luvulla. Kirjoittaja Matti Pulli ja Matti Pietilä. (2015)

 

Koskenkylän ja Kankareen elämää sodan jälkeen: siirtolaisten tulo, koulumuistoja ja vähän kaupoistakin. Kirjoittaja Jarmo Hulmi. Kirjoittaja muistelee 1950- ja 1960-lukujen elämänmenoa sekä pienten kylien autioitumista 1960–1970-luvuilla. (2017)

 

Mellilä-päivät 35 vuotta sitten. Kirjoittaja Arvo Saario. Ensimmäisiä Mellilä-päiviä vietettiin 1982 vasta siirretyn entisen pappilan riihen pihapiirissä. (2017)

 

Peränkulmalaiset tien näyttäjinä – Työväenliikkeen alkuvaiheet Loimaalla. Kirjoittaja Veikko Laakso. (2017)

 

Ferrarian tehdasyhteisön ja Kipsirivin tienoon muistelun jatkoa. Kirjoittaja Seppo Laine. Jatkoa vuoden 2016 Saviseudun Joulussa ilmestyneelle artikkelille. (2018)

 

Pieni pala terveydenhuollon ja lasaretin historiaa Turussa ja Loimaalla. Kirjoittaja Päivi Nummela. Köyhäin-, vaivaisten- ja sairaanhoidon historia Loimaalla 1600-luvulta alkaen. (2018)

 

Minun Loimaani, kymmenen kuvaa Loimaasta. Kirjoittaja Rauno Haapala. Valokuvaaja Veikko Hulkon otoksia, n. 1930-l.–1956, sekä tietoa niiden esittämistä paikoista ja tapahtumista. (2018)

 

Alakoulu- ja lapsuusmuistoja. Kirjoittaja Arvo Saario. Kainalojuttuna Vanhempien koulumuistoja. (2018)

 

Kurkijoen ja Loimaan kohtaloita ison vihan aikana. Kirjoittaja Eino Vepsä. (2018)

 

Turuntie oli vilkas kauppakatu 50 vuotta sitten ja on edelleen. Kirjoittaja Sari Keskitalo. (2018)

 

Loimiranta on noussut uuteen kukoistukseen. Kirjoittaja Sari Keskitalo. (2019)

 

Loimaan tie pitäjästä kaupungiksi. Kirjoittaja Sami Männistö. Loimaan historiaa pitäjästä kaupungiksi. (2019)

 

”Kauneus kaikki mainen”. Kirjoittaja Rauni Virtanen. Kirjoittaja kertoo lapsuutensa kasveista ja jokimaisemasta Loimijoen rannoilla Ferrarian tehtaan alueella. (2019)

 

Ypäjänkylästä Ypäjän kuntaan. Kirjoittaja Raija Kouri. Ypäjänkylän historiaa. (2019)

 

Kovia kokeneet Kurkijoen sankarihaudat. Kirjoittaja Eino Vepsä. (2020)

 

Seipäitä – tolppia – pylväitä. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Kirjoittaja kertoo kotiseudustaan Alastaron Vännilässä, aitojen ja aitauksien historiasta sekä alueen sähköistymisestä. (2020)

 

Berndt Rehbinder – Haaroisten kartanon perustaja. Kirjoittaja Sami Männistö. Loimaan kartanoiden historiaa 1600- ja 1700-luvuilla. (2020)

 

Kirkkopuisto Kojonkulmalla. Kirjoittaja Eliisa Mäkelä. (2020)

 

Loimaa-nimen juuret. Kirjoittaja Veikko Laakso. Taustalla lienee itämerensuomalaisten kielten alavaa, tasaista ja kosteaa paikaa merkitsevä sana lodma, loima tai loim. (2020)

 

Oripään kankaan liikuntamahdollisuudet: Veräjänkorvan alue vapaa-ajan keskukseksi. Kirjoittaja Erkki Halkivaha. Historiaa 1970-luvulta alkaen. (2020)

 

Pyhäkoulumuistoja Koskenkylältä. Kirjoittaja Jarmo Hulmi. Kirjoittaja kertoo lapsuusmuistojaan pyhäkoulun käymisestä 1950-luvulla. (2021)

 

Rusthollari vakuutti ruhmenkopitkin. Kirjoittaja U. K. U. Kirjoittaja kertoo Oripään Uotilan vakuuttamisesta vuonna 1870 vakuutusasiakirjaa tarkastelemalla. (2021)

 

Vanhojen perunkirjojen kertomaa. Kirjoittaja Pentti Sulonen. Kirjoittaja tarkastelee entisajan elämäntapaa Loimaan seudulla 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun perunkirjojen avulla, eritoten esineiden kautta. (2021)

 

Säännöstelynajan luovutusvelvollisuudet. Kirjoittaja Heikki Eskola. Ala-Pietin tilan sodanajan luovutusvelvollisuuksista, sekä arjesta sota-ajalla, ja kirjoittajan isoisän, Kustaa Ala-Pietin, tarina. (2021)

 

Isonperän kylän ja Kauka-Hyryn talon vaiheita. Kirjoittaja Markku Laurinen. Mellilän Isonperän kylän ja erityisesti Kauka-Hyryn talon historiaa. (2021)

 

Välimettän Tiinan mökistä kauppalaksi. Kirjoittaja Sami Männistö. Loimaan keskustan kehitys kylien välimetsästä kauppalaksi ja kaupungin keskustaksi. (2021)

 

Vanha omakotialue Loimaan Moskova. Kirjoittaja Matti Pulli. Kirjoittaja muistelee lapsuutensa maisemia ja naapuruston asukkaita Loimaan Moskovassa. (2021)

 

Ypäjänkylän ja Mannisten pakkosiirto Loimaan kunnasta Ypäjän kuntaan 1911. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. (2021)

 

Tornit ja tukit. Kirjoittaja Taisto Balk. Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan kirkon ja viljavaraston tornien sekä Loimijoen ja Ferrarian Hirvikosken uittotukkien lomassa. Ei kirjaimellisesti. (2021)