Saviseudun Joulu - Sota

Alastaron kansalaissota pikkupappilan ikkunasta nähtynä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron pastori Albin Hukkasen kertomukset vuosien 1917-1918 tapahtumista. Kirjoittaja on löytänyt ne valtionarkistoon sijoitetusta vapaussodan arkistosta. (1991)

 

Punakaartin soturina. Kirjoittaja Einari Reinikka. Loimaalaisen punakaartisoturin muistelua. (1994)

 

Pikin veljekset vapaussodassa. Kirjoittaja Kari Nummila. (1996)

 

Yksi uhri Ypäjällä. Lakoista kapinen siemen? Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli käsittelee 1917 syksyllä olleita lakkoja ja erityisesti Ypäjän tapahtumia, jossa lakko vaati yhden kuolonuhrin. (1997)

 

Saviseudun poikia jääkärien jäljillä. SS-miehet turvasivat Suomelle sotilasapua. Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvissa esiintyvät mm. loimaalaiset värväri Kustaa Häyry, Erkki Kylä-Utsuri ja Veikko Nepponen sekä alastarolainen ylikorpraali Kalle Salonen. (1997)

 

Frantsin Niittupirtti. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Eräs tapaus vuonna vapaussodan alla 1917 Niittupirtiltä. (1997)

 

Loimaan ”isowiha”. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa valotetaan 1917 suurlakon jälkinäytöksenä ollutta Vesikosken kahakkaa eli paperitehtaan taistelua. (1997)

 

”Historian kohtalokas erehdys, vallankumous”. Kirjoittaja Kari Nummila. Pohdintaa vuoden 1918 tapahtumista. (1997)

 

Loimaan likan lottataival. Kirjoittaja Reino O. Eino. Annikki Väinölä ja Liisa Lyly lottina. (1999)

 

Talvisotaan omin patruunoin. Kirjoittaja Olavi Klemelä. Muistoja Suojeluskuntatoiminnasta sekä Talvi- ja jatkosodasta. Muistelussa mainitaan Vieno Ristimäki sekä Lauri Mölsä, jotka liittyivät Metsämaan suojeluskuntaan. (1999)

 

Suomen sodan veteraaneja Saviseudulta. Kirjoittaja Sami Männistö. Esitellyt veteraanit ovat Mikko Frimodig, Salomon Grön, Kaarle Rautell, Antti Falk sekä Kristian Höök. (1999)

 

”Ihmiset – älkää tappako toisianne!” Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Loimaan seudun sotaveteraanien järjestämästä matkasta Karjalaan. Muistojaan kertovat sotaveteraanit Onni Pitkänen Mellilästä sekä Jaakko Ristimäki Metsämaalta. (2000)

 

Miinanraivaus oli suururakka. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Loimaalaiset veteraanit Oiva Kurkela ja Paavo Taanila osallistuivat 1900-luvun puolivälissä miinanraivaukseen. (2000)

 

Jääkärit ovat Suomen vapauden symboleja. Tekstissä mainitaan loimaalaisena jääkärinä Erkki Höijer. (2000)

 

Loimaan seudulta Viroa auttamaan. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaaltakin lähdettiin Viron vapaussotaan . Melliläläinen Yrjä Tammiluoto oli yksi näistä urheista nuorista. (2000)

 

Isoäidin valistus- ja viihdytyskiertue. Kirjoittaja Aira Korteoja. Artikkeli kertoo vuonna 1943 sotarintamalle toteutetusta viihdytyskiertueesta, joka oli lähtöisin saviseudulta. Kirjoittaja yksi kiertueella mukana olleista. (2002)

 

”Nyt minuun sattui!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli käsittelee kirjoittajan muistelmia sodassa kaatuneesta isästään Tauno Elis Einosta. (2002)

 

Jääkäri Vilho Robert Rantasen kertomaa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Artikkeli koostuu jääkäripataljoonaan lähteneen miehen päiväkirjaan kirjoittamista tapahtumista, jotka olivat kirjoitettu muistiin siltä varalta, että mikäli mies ei palaisi sotilaskoulutuksesta saksasta, jäisi omaisille viesti jäähyväisiksi. (2002)

 

Siasta tehtiin muutakin kuin särvintä leivälle. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Artikkeli kertoo siannahan käsittelystä ja merkityksestä erilaisten käyttöesineiden materiaalina pula-aikana 1940-luvulla. (2002)

 

Korttipeliä Kosken Sorvastolla ja vähän muuallakin. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo erilaisista korteista (mm. pelikorteista, ostokorteista) sekä säännöstelystä ja kansanhuollosta. (2003)

 

Kansanhuoltoa Loimaalla. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Artikkeli käsittelee kansanhuoltotoiminnan ja kansanhuoltolautakunnan toimenpiteitä ja vaiheita 1900-luvun alkupuolella. (2003)

Peltitorvella panssareita päin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Emil Mikael Tulosen (1905–1968) henkilökuva. (2003)

 

Lapsuusmuistoja ”Myö männää nyt omalle maalle”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo evakkojen asuttamisesta Loimaan seudulle. (2003)

 

Jääkärieverstiluutnantti, teollisuusneuvos Eino Johannes Toivonen, sodan ja rauhan tehtävissä. Kirjoittaja Kullervo Hantula. (2003)

 

Loimaan miehet Karoliinien kuolemanmarssilla. Kirjoittaja Sami Männistö. (2003)

 

Muistot mielessä Ihantalan matkalla. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Kirjoittajan muistelmia matkasta Ihantalaan. (2004)

 

”Oi niitä aikoja…” Kirjoittaja Pekka Holkeri. Artikkeli kertoo SOK:n vaiheista, pula-ajasta sekä ostokorttien historiasta. (2004)

 

Loimaan pojan tie Kazahstanin multiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Helge Aleksi Suonlavan elämänvaiheita. (2004)

 

Loimaalla vaalitaan Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n muistoa. Kirjoittaja Kullervo Hantula. (2004)

 

Vinttikivääri. Kirjoittaja Urho Rantanen. Artikkeli kertoo Krekilän kylästä, Isonpuolen talosta kotoisin olevien veljesten Jussin, Jaakon ja Erkin sodanaikaisista tapahtumista. (2004)

 

Kalle Johannes Äijälä (1913–2003). Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Maanviljelijä, sotilasjohtaja sekä kunnallismies Kalle Johannes Äijälän henkilökuva. (2004)

 

Silloin, kun sokerijuurikkaasta tehtiin kahvia. Kirjoittaja Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumento. Artikkelissa muistellaan sota-aikaa eri näkökulmista. (2004)

 

Kotirintaman elämää. Kirjoittanut Maire Yli-Nissilä, sovittanut Anja Mikola. (2005)

 

Elämä pula-aikana. Kekseliään korvaamisen taito kotirintamalla. Kirjoittanut Virpi Alanen ja Katri Hollo. (2005)

 

”Kompassi tuli ilman mittään nimmee”. Kirjoittaja Väinö Linden. Artikkelissa kirjoittajan muistelmia sota-ajalta. (2006)

 

Kyliltä nähtyä, kuultua ja koettua, sotavuosina ja sen jälkeen. Kirjoittaja Helena Rinne. Artikkelissa kirjoittajan omia muistelmia vuonna 2004. (2006)

 

Muistikuvia vv. 1917–1918 tapahtumista Loimaalla. Kirjoittaja Sulho J. Lehto. (2006)

 

Sortajaa vastaan yli 500 000 nimelläkin. Kirjoittaja ei tiedossa. (2006)

  

Muistelmia Raikkolan kylän tapahtumista talvi- ja jatkosodan ajoilta. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. (2006)

 

Vähäinen muistelu asekätkennästä 1945–46. Kirjoittaja Heikki Perho. (2007)

 

Loimaan seutu kulki ihan eturivissä suojeluskuntien perustamisessakin. Kirjoittanut Kari Nummila. (2007)

 

Naapuria autettiin. Kirjoittaja Helena Rinne. Elämää maaseudulla, sodan jälkeen ja ennen. (2008)

 

Loimaan miehet Pommerin sodassa. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen. Pommerin sotaan 1757–1762 jäi nelisenkymmentä Loimaan seudun ruotumiestä. (2008)

 

Armoton korpi. Kirjoittaja Raija Kouri. Valto Heinosen muistelmia vuonna 1942 erämaassa käydystä sissisodasta. (2008)

 

”Haloo Reinikalla” – sota-ajan ja sen jälkeisten vuosien muistelmia koulukortteerista ja sen ympäristöstä. Kirjoittajat Kalevi Pesso ja Hannu Markkula. (2009)

 

Karjalaista verenperintöä saviseudun sukuihin. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Kertoo evakoiden saapumisesta sekä heidän vaikutuksistaan Loimaalla. (2009)

 

Kauan, kauan sitten – Lapsuus sodan ajan Alastarolla. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittajan muistelmia lapsuudesta. (2009)

 

Eino Anttilan muistoja sotilaspoikatyöstä. Kirjoittaja Eino Anttila. (2009)

 

Isänmaan puolesta Saksan ja Suomen armeijassa. Kirjoittaja Seppo Posio. Veikko Nepposen (1924–2007) haastattelu ja henkilökuva. (2010)

 

Kun punakapina alkoi. Kirjoittaja Tauno Holkeri. Jutussa esiintyy Kalle Holkeri (1894–1978) (2010)

 

Erkki uskollinen. Kirjoittaja Päivi Nummela. Hetkiä Erkki Peltosen (1926–2009) sotilasurasta ja elämästä sen jälkeen. (2011)

 

Mauritz Lindström – Pilven Veikko Ypäjänkylästä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Muistelma ilmavoimien lentäjästä, Mauritz Lindströmmistä ja tämän sotilasurasta. (2011)

 

Talvisodan liittolainen – suomenhevonen. Kirjoittaja Seppo Posio. Artikkeli suomenhevosen historiasta ja käytöstä sota-aikaan. (2011)

 

Muistoja 70 vuoden takaa. Kirjoittaja Mikko Mattila. Muistelmia jatko-sodasta, 70 vuoden takaa, jolloin kirjoittaja itse oli vielä noin 6-vuotias. (2011)

 

Kerran kesäillalla. Kirjoittajat Helena Rinne. Helena Rinteen muistelma sota-ajoilta. (2013)

 

Sotien aikainen elintarviketilanne 1939 – 1945. Kirjoittaja Tuomo Hirvonen. Maatalousvaltaisuudestaan huolimatta II maailmansotaa edeltänyt Suomi ei ollut elintarvikkeiden suhteen omavarainen, ja sodan sytyttyä käytännössä kaikkia elintarvikkeita piti säännöstellä. (2014)

 

Joulun odotusta vankileirillä. Kirjoittaja Raija Kouri. Suomalaiset sotavangit ja heidän jouluaskarensa Neuvostoliitossa. (2014)

 

Elämää vuosien varrella. Kirjoittaja Helena Rinne. Kirjoituksessa kerrotaan kokemuksia ja sattumuksia sota-ajalta ja työskentelystä kaupassa, kuinka sota vaikutti arkeen sekä häistä juuri sotien jälkeen (häiden valmistelut, ruoat, vaatetus) ja kodin perustamisesta. (nro 28, 2016)

 

Muistoja ajopeleistä ja niiden ajajista. Kirjoittaja Alpo Nurmi. Ajoneuvot juuri sodan jälkeen. (nro 28, 2016)

 

Suomenhevoset talvisodassa. Kirjoittanut Esko Savo. Kirjoituksessa kerrotaan suomenhevosista ja niiden käytöstä sotahevosina. (nro 28, 2016)

 

Armeijan Ratsukoulu teki Ypäjästä hevospitäjän. Kirjoittanut Maurits Hietamäki. Kirjoituksessa kerrotaan ratsukoulusta, ratsuväestä ja sotahevosista. (nro 28, 2016)

 

Pian sata vuotta jo kiistelty: Syntyykö sopu vuoden 1918 kapinan nimestä? Kirjoittanut Kari Nummila. Kirjoitus käsittelee vuoden 1918 tapahtumia. (nro 28, 2016)

 

Muistoja talvisodasta. Kirjoittanut Heikki Niittymäki. Runo kertoo sodasta ja Heikki Niittymäen isän katoamisesta talvisodan viimeisinä päivinä – 10.3.1940 Vuosalmella. (nro 28, 2016)

 

Suojeluskunnat Kurkijoella. Kirjoittaja Eino Vepsä. Kurkijoen suojeluskunnan perustaminen syyskuussa 1917 ja sen historia v. 1937 asti; lyhyesti myös Elisenvaaran suojeluskunnasta, joka sai oman lipun 1921. (2014)

 

Muistoja sieltä jostain: Asemasodan aikaiset puhdetyöt Loimaa-Seuran kesän 2014 erityisnäyttelyssä. Kirjoittajat Emilia Aronen, Emmi Haapala. (2014)

 

Synkeä kesä ja syksy 1944. Kirjoittaja Eino Vepsä. Kesän 1944 torjuntataistelut, aselepo ja Karjalan menetys sekä evakkoon lähteminen. (2014)

 

Arvalla keisarin kaartiin: Henkivartioväen 3:s Suomen tarkk’ampujapataljoona, 1.11.1899–31.10.1902. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Kirjoittaja kertoo äidinisänsä Henrik (Heikki) Lindroosin palveluksesta autonomisen Suomen sotaväessä, sekä tämän muistiinpanoista, joita säilytetään Kansallisarkistossa. (2014)

 

Loimaan mieskin mukana! Suomen pelastaneelle jääkäriliikkelle alku 1914. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaan jääkäreitä olivat Uuno Koivisto, Mauri Rantasalo, Yrjö Nahi, Yrjö Pohjankoski, Jalmari Mäkkinen, Yrjö Saarinen, Erkki Höijer, Karl Rautasäle, Aleksi Lindström ja Helge Palme. (2014)

 

Sodan varjo. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Kirjoittaja muistelee lapsuuttaan sota-aikana Mellilässä Hyryn talossa. (2015)

 

Elintarvikekeskusvarikko 1 – Loimaa armeijan muonittajana. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. (2017)

 

”7 porsasta, ei ole muuta nyt”: Teuraseläinluovutusten kerääminen Alastarolla jatkosodan aikana. Kirjoittaja Kirsi Laine. (2017)

 

Muistikuvia sotavuosilta Niinijoensuun Ruikalla. Kirjoittaja Toivo Mikkola. (2017)

 

Kahden miehen ja yhden suomenhevosen kohtalo neuvostopommien pudotessa Loimaalle vuonna 1939. Kirjoittaja Esko Savo. (2017)

 

Elämää kyläkoulussa. Kirjoittaja Maijaliisa Dieckmann. Kirjoittaja muistelee koulunkäyntiä sota-aikana. (2017)

 

Loimaan ”Paperitehtaan taistelusta” 100 vuotta. Kirjoittaja Kari Nummila. Vesikoskella käytiin punaisten ja valkoisten välinen kahakka syystalvella 1917; kuolleita oli kummallakin puolella 2. (2017)

 

Kansan syvistä riveistä nousseita sotilaita. Kirjoittaja Markku Laurinen. II maailmansodassa palvelleiden sotilaiden lyhyitä elämäkertoja. (2017)

 

Liiton syntymäpäivänä käytiin sankarihaudoilla. Kirjoittaja Kari Nummila. Suomen sotaveteraaniliitto laski seppeleet Loimaan kaikille kuudelle sankarihaudalle. (2017)

 

Kohtaloita, Lepän Ilman tarina. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja kertoo sisällissodassa taistelleesta Ilmasta ja tämän äidistä Leppäskästä, jolta lapsena kuuli monenlaisia tarinoita, sekä siitä, kuinka Turussa 1970-luvulla sattumalta tapasi nyttemmin jo iäkkään Ilma Sandholmin o.s. Leppä. (2018)

 

”Kun Raunistulan pojat kävivät akiteeraamassa” – Kallen kortit kotiin Mellilään kertovat edelleen tarinaansa. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Punakaartissa taistelleen Kalle Lindroosin (1902–1918) postikortit. (2018)

 

Oripään kankaan murhenäytelmä 1918. Kirjoittaja Sami Männistö. Helmikuussa 1918 tapahtunut surmatyö, joka vaati 14 ihmishenkeä, ja sen muistomerkki. (2018)

 

Sotilasnimet Ruotsin vallan aikana. Kirjoittaja Yrjö Jaatinen. Loimaan seudulta kotoisin olleiden sotilaiden nimiä ja mistä loimaalaisista paikannimistä sotilasnimet oli johdettu, sekä hieman yleisesti sotilasnimiperinteestä. (2019)

 

Tuisku. Kirjoittaja Liisa Koivula. Kirjoittaja kertoo lapsuutensa hevosesta, Tuiskusta, joka oli ollut sodassa, ja siitä miten se hevoseen lapsen silmin oli vaikuttanut. (2019)

 

Kun pojat natsitervehdyksen oppivat. Kirjoittaja Jouko Laine. Katsaus välirauhan aikaan ja Loimaalla käyneisiin saksalaissotilaisiin koulupoikien näkökulmasta. (2019)

 

Aikansa kutakin. Kirjoittaja Esko Aaltonen. Inkeriläisten kohtalo Neuvostoliitossa II maailmansodan jälkeen. (2020)

 

Karjalaista väkeä Saviseudulle. Kirjoittaja Esko Miikkulainen, Jr. Miikkulaisen suvun asettumisesta Kurkijoen Elisenvaarasta Loimaan Krekilän seudulle. (2021)