Aiemmin julkaistut tai kirjoitetut kirjoitukset

Joulu juhlista julkisin. Kirjoittaja Antero Warelius (1821–1904). Teksti on lainaus hänen teoksestaan Tyrvään pitäjästä 1853. Kirjoitus kertoo joulutavoista. (1990)

Monipuolinen paikkakunta (maantieteellinen tutkielma). Kirjoittaja Tiitus. Pakina on ilmestynyt Turun Sanomissa 1911. (1990)

Vanhan sanomalehden palstoilta… Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Kuvausta 25.5.1911 Turun Sanomista, jossa oli runsaasti juttuja Loimaalta. (1990)

P-puukstaavien pakina. Kirjoittaja Maijan Topi (1880–1918). Pakina on julkaistu 1912 jossakin päivälehdessä. Kertomuksessa kaikki sanat alkavat p-kirjaimella. (1990)

Loimaan kunnan vanhimman koulun historiaa. Kirjoittaja Eino Vepsä. Artikkeli kertoo ensimmäisen koulun perustamisesta Kojonkulmalle Kuninkaisten Mustaanmäkeen ja sen alkuvaiheista. Ohessa on myös turkulaisessa sanomalehdessä 1911 julkaistu juttu asiasta. (1990)

Oleks nähnyl Loimaata. Kirjoittaja Kalle Aho (1899–1973). Loimaasta kertovat jutut on kirjoitettu Loimaan murteella. (1991)

Loimaan kirkon palo 1888. Muistiinmerkitsijä Ida Rantanen (1877–1962). Tätä laulua laulettiin yleisesti 70 vuotta sitten. Tekijä on tuntematon. (1991)

Alastaron kansalaissota pikkupappilan ikkunasta nähtynä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastaron pastori Albin Hukkasen kertomukset vuosien 1917–1918 tapahtumista. Kirjoittaja on löytänyt ne valtionarkistoon sijoitetusta vapaussodan arkistosta. (1991)

Muistoja Kojonkulmalta. Kirjoittaja Alli Sauramo (1891–1972). Kirjoittaja kirjoitti muistelmat 1952. Artikkeli on yhdistelty kahdesta hänen kirjoituksestaan. Kojonkulman kansakoulun opettajan muistelua vuosilta 1916–1917. (1992)

Onnellista Uutta Vuotta! Kirjoittaja Kari Nummila. Kuvia 1900-luvun vaihteen uudenvuoden korteista. (1992)

”…sanoi Warelius”. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli koostuu kolmesta haastattelusta, jotka fil. tri Tapio Horila on julkaissut 1988 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa. Haastattelut on tehty 1957, jolloin suunniteltiin kirjoitettavan elämänkerta Loimaan entisestä kirkkoherrasta Akseli Vareliuksesta. Haastateltavina olivat Kalle Arojärvi (1886–1964), Verner Saikku (1877–1960) ja Miina Penttilä (1874–1961). (1993)

Rauta-Kalle muistelee. Valto Heinonen haastatellut Kalle Rautaa. Artikkeli on Valto Heinosen 1978 tekemä haastattelu Loimaan poliisista Kalle Raudasta (1894–1978). Artikkeli on kirjoitettu Loimaan murteella. (1993)

Sata vuotta sitten. Kirjoittaja Oiva Hyhkö. Kuvausta siitä, millainen paikka Loimaa on ollut 1800-luvun lopussa. Tapaukset on kerätty sen ajan Aura-lehdestä. (1993)

Jääkäriveteraanit muistelevat. Julkaistu Uudessa Aurassa 1958. (1993)

Sakot valtionavuksi. Kylätoimintaa Loimaan Ylistaron kulmilla. Kirjoittaja Heikki Perho. Ylistaron kulmien elämää on muistellut Juho Erik Alkki (1891–1978). (1994)

”Lunta aitojen tasolla”. Valto Heinonen haastatellut Lauri Väinölää. Muistelua elämästä sadan vuoden takaa. Kirjoitettu Loimaan murteella. Haastattelu on tehty 1978. (1994)

Vanhat juhlakutsut. 1850-luvun jälkeen kuudennusmies Johan Kalkille Torkkalaan lähetettyjä juhlakutsuja. (1994)

Muistoja katoliselta ajalta. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Kaikuja Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä kerrotaan Oripäässä katoliselta ajalta säilyneistä esineistä ja paikannimistä. (1995)

Oripään Suojeluskunta. Artikkeli on julkaistu vuonna 1937 Varsinais-Suomen suojeluskuntapiiri 20 vuotta -teoksessa. (1995)

”Piirteitä Orippäästä”. Kirjoittaja Ludvig Sjöstedt. Artikkeli on ote Sjöstedtin teoksesta Aurajoen lähteiltä (1913). Siinä käsitellään Oripäähän asemaa erityisesti maantieteellisen sijainnin näkökulmasta. (1995)

”Wareliuksen pappila”. Kirjoittaja Yrjö Loimaranta. Artikkeli on kirjoitettu Suomen Kuvalehteen 1928. Sinä vuonna hajotettiin vanha pappila pois; artikkelissa haluttiin muistella tämän kunniaksi pappilan ja pappi Antero Vareliuksen elämää. (1996)

Prusila puhui Bobrikoville. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä sortokaudesta. Ohessa on puhe, jonka alastarolainen valtiopäivämies Juho Brusila piti kenraalikuvernööri Bobrikoville. (1996)

”Ihmisyyden armeija yhdistämään kansaa”. Kirjoittaja Miina Penttilä. Teksti on Miina Penttilän puhe, jonka hän piti Alastarolla elokuussa 1919. Siinä hän ottaa voimakkaasti kantaa vuoden 1918 tapahtumiin. (1996)

Tornista syntyi iso riita: Kun Ukko-Pekka setvi Peräkulman riitaa. Kirjoittaja Matti A. Mustonen. Artikkeli on julkaistu vuonna 1934 Suomen Kuvalehdessä. Siinä kerrotaan Loimaan Peränkulman saarnahuoneen läntisen tornin rakentamisesta syntyneestä kiistasta. (1996)

Posti-Kallen runot. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Nämä runot on kirjoitettu Kalle Rantaselle hänen 70- ja 75-vuotispäivilleen. (1996)

Loimaan ensimmäinen suurkirves. Julkaistu Uudessa Aurassa. Aikoinaan Mauno Väinölästä tehty haastattelu, joka käsittelee mottimetsällä oloa. (1997)

Kun Oripäähän asetehdasta aiottiin. Kirjoittaja E. W. Juva. Artikkelissa kerrotaan Loimaan kirkkoherra Gabriel Laureuksesta, joka eli 1700-luvun alkupuolella sekä hänen asetehdassuunnitelmistaan. Artikkeli on julkaistu 1955 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa numero XXIV. (1997)

Soldanin ajatuksia. Kirjoittaja Uuno Soldan. Kirjoitus on Soldanin kapinan aikana lähettämä kirjoitus Punaisen viestin toimitukseen. (1997)

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa. (1998)

Loimaa ja loimaalainen. Julkaistu Varsinais-Suomen vartiossa 1922. Artikkeli kertoo loimaalaisesta ympäristöstä ja luonteenlaadusta. (1998)

Kalevala-juhla v. 1885 Loimaan Vesikoskella. Kirjoitus julkaistu Sanomia Turusta –lehdessä 1885 Maaseuduilta-osastolla. (1998)

Elettiinpä ennenkin… Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkeli on kirjoitettu 1900–1901 kootun maamme ensimmäisen kunnalliskalenterin pohjalta. Siinä kerrotaan kunnan asioista tältä ajalta. (2000)

Aate Helmin muisteluja. Aate Helmi (1922–1988) oli Niinijoen meijerin koneenkäyttäjä. Tässä artikkelissa kerrotaan puhelinkeskuksen toimintaan liittyneistä tapauksista. (2000)

Monet sillat vaarassa joutua jäitten vietäväksi. Loimijoki tulvii uhkaavasti. Kirjoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 22.4.1936. (2000)

Sorsa. Kirjoittaja Väinö Kolkkala. Kertomus (2000)

”Kuollut” kirjoitti perheelleen. Teksti on teoksesta Työväenliikkeen rivijäsenen kertovat. Kirjoittaja Mikko Eränen. Artikkeli kertoo Toivo Tammisen kohtaloista. Tamminen meni Venäjälle 1918 ja palasi sieltä 46 vuoden jälkeen. (2000)

Vanhoissa kirjeissä kerrottua. Kirjoittaja Pekka Niemi. Pätkiä vanhoista kirjeistä. (2001)

Matti Suomelan tarina. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. (2002)

Vilja korjataan nyt pelloilta suoraan säkkeihin. Kirjoittaja Topias. Loimaan lehti kertoi tällä kyseisellä kirjoituksella uuden elonkorjuuajan alkamisesta Saviseudullakin elokuussa 1938. (2002)

Sanomia Turusta, vuodelta 1861. Kirjoittaja E. Westerling. (2004)

Äidin ja tyttären kirjeitä talvisodan ajalta. Kirjeiden ”puhtaaksikirjoittaja” Liisa Koivula. Artikkelissa metsämaalaissyntyisen Aino Kallon sekä hänen tyttärensä Ainnikki Kallon talvisodan aikana toisilleen lähettämiä kirjeitä. (2005)

Äiti. Puhe äidin hautajaisissa 2.1.2005. Kirjoittaja Sirpa Polo. Tyttären, Sirpa Polon pitämä puhe äitinsä Hilkka Polon (os. Onnelan) hautajaisissa. (2005)

Hyvästijättö vanhemmille. Kirjoittaja Suoma Hollo. (2007)

Krapukestit Kolkkalassa. Kirjoittaja Matti Sauramo.  Artikkelissa kerrotaan ravustuksesta. Artikkeli julkaistu Loimaan lehdessä 27.1.1954. (2007)

Koulumiehen kertomaa. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoitus Merja Isotalon vuonna 1981 tekemästä Valio Laineen haastattelusta sekä Tellervo Laineelta keväällä 2010 saaduista tiedoista koottu artikkeli. (2010)

Miina Penttilän kirje omaisille Pohjanmaalle. Nurmossa asuvalle sukulaistyttö Rauhalle osoitettu kirje pääsiäiseltä 1924. (2014)

Vanhaa ajantietoa. Kirjoittaja Veikko Nurmi. Suomalaisesta Virsi- ja Evankeliumi-Kirjasta vuodelta 1854 ja sen sisältämä ns. historia, luettelo tärkeistä tapahtumista Suomen ja maailman historiasta vuosiluvuittain vuodesta 30 jälkeen ajanlaskun alun vuoteen 1854. (2015)

Vastinetta Sotevalle Ferrarian toiminnasta sotakorvaustoimitusten aikana. Kirjoittaja Seppo Tähkiö. Kirjoittaja kertoo, kuinka löysi isänsä jäämistöstä sotakorvausaikaan ja Sotevan toimintaan liittyvän kyselyn vuodelta 1971, sekä Ferrarian tehtaan edustajien vastaukset. (2017)

Mettämies koko ikänsä. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Kirjoittaja muistelee isäänsä Oskari Tervasmäkeä (s. 1891) ja tämän metsästysharrastusta. Julkaistu alunp. Kari Nummilan 2008 toimittamassa kirjassa Metsämaan miehet metsällä. (2017)

Mekko on mekko, entisen torpparin muistoja. Kirjoittaja Esko Savo. Alunperin Forssan Lehdessä 1948 nimimerkillä J. J. Kalliola julkaistu kertomus, joka sijoittuu noin vuoteen 1888. ”Kalliola” oli Rasilan veljeksistä vanhin ja Esko Sauvon äidin setä. (2017)

Aapisesta valkoiseen lakkiin. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. ”Miksi olen tyytyväinen kesääni?”; kirjoitus abiturienttivuoden syksyltä 1954. (2018)

Koulumme juhlapäivänä. Kirjoittaja Aili Tähtinen. Juhlaruno Mellilän kirkonkylän kansakoulun 50-vuotisjuhlassa 16.10.1933. (2018)

”Kun Raunistulan pojat kävivät akiteeraamassa” – Kallen kortit kotiin Mellilään kertovat edelleen tarinaansa. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Punakaartissa taistelleen Kalle Lindroosin (1902–1918) postikortit. (2018)

Parasta lajia. Kirjoittaja Raija Kouri. Kansanperinteen kuvaama loimaalaisuus tämän päivän puntarissa, Heimolinnassa itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2018 pidetty esitelmä kirjoitettuna. (2019)

Mellilän leimausmestarit v. 1961. ”Metsä-Jukolan peruskurssi hyvä pohja maakunnan mestaruuden saavuttamiseen.” Kirjoittaja Arvo Saario. Uudessa Aurassa 3.11.1961 julkaistu artikkeli; lehtileike Arvo Saarion arkistosta. (2020)

Puhe Loimaa kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2017. Kirjoittaja Markku Lukka. (2020)

Kuvaelma kansakoulun perustamiskokouksesta. Kirjoittaja Tauno Suominen. Alastarolla 31.7.1876 järjestetyn kuntakokouksen pöytäkirjojen perusteella kirjoitettu näytelmä, joka esitettiin Alastaro-hallissa itsenäisyyspäivänä 1989 ja Alastaron yläasteella seuraavana kesänä. (2020)

Orisuolta Turun lyseoon. Kirjoittaja Raija Kouri. Hannes Korpi-Anttilan vuoden 1916 päiväkirjamerkintöjä koulunkäynnistä Turun lyseossa. (2021)