Harakka ja Kurki heiniä purki. Sosi ja Punki ne lattoon tunki. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Perinnepiirissä talletettuja loruja. (1989)
Keruuarkistojen lehdiltä. Kodinhaltijat, tontut, kaikessa mukana hyveineen ja inhimillisine heikkouksineen. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Erilaisia uskomuksia ja tarinoita, joita ennen muinoin on liitetty tonttuihin ja kodinhaltijoihin. Kertomukset on kerätty Loimaan seudulta Suomalaisen Kirjallisuuden seuran Kansanrunousarkistoon. (1990)
Tarinaa Teemusta. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Eelis Säterin (1895–1984) keräämiä kansantarinoita Vastamäen isännästä Teemusta. (1994)
Loimaan murteen kymmenen käskyä. Kirjoittaja Kalevi Wiik. (1998)
Keruuarkistojen lehdiltä. Lepakkokin uskaltautuu juhannustulille. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Kansantarina siitä, miten lepakko luotiin. (1999)
Riukuaita – katoavaa kansanperinnettä? Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Artikkeli kertoo, miten riukuaika rakennettiin sekä perinnetapahtumasta, jossa tätä taitoa heräteltiin uudelleen henkiin. Tekstissä esiintyy agrologi Erkki Ristisuo. (2001)
Luuletteks, et joku viälä on taikauskonen? Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Vanhoja ennusmerkkejä. (2001)
Yhtä vaille 200 rukinlapaa. Kuva Kauko Ojala. (2002)
Noituusoikeudenkäynti vuodelta 1646. Kirjoittaja Sami Männistö. (2002)
Säästöleipä. Kirjoittaja Pasi Markula. Artikkeli kertoo entisajan hautajaiskulttuurista tarjoilujen osalta. (2002)
Työtä suomen sukukielen säilymisen puolesta. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. (2002)
Orisuon katiskanlestit. Kirjoittaja Valo Saikku. (2003)
Loimaa-Seuran viisi vuosikymmentä. Kirjoittaja Riitta Jumppanen. Loimaa-Seuran historiikki 1954–2004. (2004)
Uutta tietoa Alastaron esihistoriasta. Kirjoittanut Sami Männistö ja Jouko Pukkila. Artikkeli kertoo vuonna 1999 Alastarolla toteutetusta arkeologisesta inventoinnista, jonka mielenkiintoinen löytö oli mm. Vaaravuoren pronssikautinen röykkiö. (2004)
Kuoppalan Akselin oudot harrastukset. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa aiheena kourauskivi ja Alastaron ufot. (2004)
Kalevalan juuria etsimässä. Kirjoittaja Arno Hoppe. (2005)
Entisajan hautajaiset. Kirjoittaja Riitta Jumppanen, Aate Helmin muistelmien pohjalta. (2005)
Herkullisia sanontoja. Kirjoittaja Risto Ahti. (2006)
Tulevan sään ennustaminen on helpompaa kuin uskotkaan. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. (2006)
Luntan Kaapo. Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkeli kertoo Loimaan historiaan liittyvästä värikkäästä henkilöstä Gabriel Mikonpoika Luntasta eli Luntan Kaaposta. Kaapo lunasti paikkansa Loimaan historiassa olemalla viimeinen rikoksesta kuolemaantuomittu henkilö, jonka tuomio pantiin täytäntöön. (2006)
Vanhat vitsit. Kirjoittaja Reino O. Eino. Kaskuja. (2006)
Loimaan seudun naisen kansallispuku. Kirjoittaja Seija Markkula. (2007)
Naimatapoja Suur-Loimaalla. Kirjoittaja Anja-Marja Nurminen. Kirjoitus on julkaistu Varsinais-Suomen maakuntakirjassa n:o 14–15 v. 1957. (2008)
Hautausmaa hiipuu hiljaisuuteen. Kirjoittaja FM Mari Immonen. Kertomuksia hautauksen perinteistä. (2008)
Yhdeksän hauskaa poikaa – Nuutinpäivän perinnettä Loimaalla. Kirjoittaja Yrjö Jaatinen. Muistoja Nuutinpäivän vietosta Loimaalla. (2009)
Naimatapoja Suur-Loimaalla. Kirjoittaja Anna-Marja Nurminen. Hääperinteiden historiaa, koottu Turun Yliopiston kotiseuturetkellä v. 1957. (2009)
Linnunrata kertoo tulevan talven ankaruuden. Kirjoittaja Heikki Keskumäki. Keruuarkistojen lehdiltä. (2012)
Mennään naimisiin. Kirjoittaja Petra Leino ja Marita Guevara. Artikkeli kertoo hääperinteistä. (2013)
Kastemekkojen historiaa. Kirjoittaja Raija Kouri. Loimaan kotiseutumuseon kesänäyttely 2014 käsitteli kastemekkoja. (2014)
Tuokioita elämästä. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja kertoo vanhasta Raamatusta, joka on kulkenut suvussa 1800-luvulta lähtien. (2014)
Kansanomainen ryijy Loimaan seudulla. Kirjoittaja Marjo Saarinen. Kuvaus sekä kuvia Loimaan seudulle tyypillisestä ryijykuvioinnista, sekä ryijyjen historiaa. (2015)
Kertomuksia petoeläimistä. Kirjoittaja Eelis Säteri. Maanviljelijä Eelis Säterin keräämää kansanperinnettä susien kohtaamisista Loimaalta, erityisesti Kauhanojan ja Joenperän seuduilta, 1800-luvulta. (2015)
Ohjelmaa kyläpäivillä. Kirjoittaja Liisa Koivula. Kansallispuvut toivat väriä Metsämaan kyläpäiville 29.7.2017. (2017)
Pirut, vainaja ja kummitukset. Kirjoittaja Raija Kouri. Maanviljelijä Eelis Säteri (1895–1983) haastatteli lukuisia 1800-luvulla syntyneitä loimaalaisia ja lähiseudun asukkaita; artikkeliin on valikoitu hänen keräämiään yliluonnollisia tarinoita. (2017)
Karjalaiset häät ja häätavat. Kirjoittaja Marja Leena Virtanen. Kurkijoki-museossa oli 1.12.2018 saakka kurkijokelaisia häitä esitellyt näyttely Kaks on kaunoista yhes. (2018)
Kansallispuvut hurmasivat Rompeloimaassa. Kirjoittaja Iina Wahlström. Rompeloimaa-tapahtuman kansallispukunäyttely ja kansallispuvut yllä nautittu piknik. (2018)
Kurkistus perinneruoan historiaan. Kirjoittaja Raija Kouri. Kertomus Loimaa-Seuran kotiseutupäivien aiheesta, Loimaan seudun perinteisistä ruokatavoista ja pidoista. (2019)
Perinneruokanäyttelyssä esillä ollutta. Vanhoja reseptejä. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoittaja esittelee Loimaa-Seuran perinneruokanäyttelyä, ja kertoo myös vanhoja reseptejä. (2019)
Eläydymme messuun. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Kirjoittaja kertoo jumalanpalveluksista 1940-luvun malliin, ja eroista nykypäivään. (2021)
Copyright Loimaa-Seura r.y. - Tietosuojaseloste - Palvelun toteutus: JPmedia