Saviseudun Joulu - Henkilökuvat

Maakuntalaulumme synty. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Väinö Kolkkalasta (1884–1952). (1989)

 

Saviseudun suuri mies Lönnrotin lähin apulainen. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirkkoherra ja kirjailija Antero Vareliuksesta (1821–1904). (1989)

 

Loimaalaista sisua ja seikkailumieltä. Kirjoittaja Heikki Perho. Henkilökuva Martti Jalmari Perhosta, joka lähti 1900-luvun vaihteessa Brasiliaan siirtolaiseksi. (1989)

 

Henkilökuvia poikavuosien Loimaalta. Kirjoittaja Eero Lehtinen. Kirjoittaja muistelee 1920-luvulla eläneitä loimaalaisia persoonia (erästä tyttöä, Kekkua, vaivaistalon Mantaa, pastilli-Joosea, Perkosta, pikku-Miinaa, soppa-Miinaa ja autuas-Miinaa). (1989)

 

Loimaalaista henkilöhistoriaa: Miinat ja muut. Kirjoittanut Loimaan lukion neljä Loimaan lukion oppilasta. Artikkelissa kerrotaan Loimaan Miinoista. (1989)

 

Keitä olivat Urho Ahonurho ja Uuno Soldan. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo loimaalaista kuvataitelijoista Urho Ahonurhosta (1894–1952) ja Uuno Soldanista (1883–1954). (1989)

 

Syrjämän talossa kaikki käsityötä. Kirjoittaja Reijo Kaunosalo. Henkilökuva taiteilija Viljo Syrjämästä. (1989)

 

Antti Huttunen – opettaja ja sotilas. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Antti Huttusesta (1905–1941). (1989)

 

”Sytti-Matti haisto surenjäljet kalliolta”. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva metsästäjä Matti Mikonpoika Houkasta (1824–1905). (1990)

 

Kauppaneuvos Oskari Heikkilä – monipuolinen toiminnan mies. Teksti perustuu Ilmari Särkän kirjoittamaan historiikkiin Oskari Heikkilä Oy, 50 vuotta. Henkilökuva Oskari Heikkilästä (1886–1954). (1990)

 

Kotipirtti on Kirstin innoituksen tyyssija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva. (1990)

 

Juuret synnyinseudussa – ja maailma on meidän. Kirjoittaja Aimo Oristo. Henkilökuva kirjailija Knut Hamsunista (1859–1952). (1990)

 

Lönnrot ja Warelius. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Antero Vareliuksen (1821–1904) elämästä ja ystävyydestä Elias Lönnrotin kanssa. (1991)

 

Loimaan seudun kansanedustuksesta. Kirjoittaja Heikki Perho. Esittely loimaalaisista kansanedustajista. (1991)

 

Loimaalaisia liikemiehiä. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Muistelua kauppiaspersoonista. (1991)

 

Lentäjän hauta. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva luutnantti Arvo Ikolasta (1897–1926). (1991)

 

Loimaalaisen soturin häät sodan aattona. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Väinö Virtamosta. (1991)

 

Hintsalan seppämestari. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva seppämestari Vihtori Lehtisestä (1896–1960). (1991)

 

Muutama muistelma Savolinista. Kirjoittaja Onerva Käes. Muistelua teologian tohtori Emil Joakim Savolinista, joka toimi Loimaan kirkkoherrana 1900-luvun alussa. (1991)

 

Mihin katosivat kulkurit ja kerskailijat? Kirjoittaja Pauli Salminen. Muistelua entisajan kulkuripersoonista ja jutunkertojista. (1991)

 

Palinin kivimiehet. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Antti Palinista, joka perusti Loimaan kivi ja Palin Granit Oy:n. (1991)

 

Prättäkitin pitkä marssi. Kirjoittaja Histornomi. (1992)

 

Menneitten aikojen käsityömestareita. Kirjoittaja A. E. Norrman. Artikkelissa kerrotaan vanhoista mestareista ja heidän taidoistaan. (1992)

 

Aaltonen Alastarolta. Kirjoittaja Kari Nummila. Pieni kertomus vapaussodan sankaripatsaan tekijästä. (1992)

 

Luovat aivot, taitavat kädet. Kirjoittaja Eino Lehtisaari. Henkilökuva kultaseppä Pentti Mäestä. (1993)

 

”Hiljaa vaan, sano Salovaara”. Kirjoittaja Matti Rautanen. Henkilökuva alastarolaisesta seppämestari Nestori Salovaarasta (1878–1963). (1993)

 

”Valtoihin” kultaa vuolemaan. Kirjoittaja Barbara Gleason. Henkilökuva Markus Maurits Lehtisestä (1892–1965), joka lähti Amerikkaan siirtolaiseksi. (1993)

 

Loimaan rovasti Gustaf Haartman poliitikkona. Kirjoittaja Jari Niemelä. Gustaf Haartmanin toiminta valtiopäiväedustajana 1751–1752 ja 1765–66. (nro 5)

 

”…sanoi Warelius”. Kirjoittaja Tapio Horila. Artikkeli koostuu kolmesta haastattelusta, jotka fil. tri Tapio Horila on julkaissut 1988 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjassa. Haastattelut on tehty 1957, jolloin suunniteltiin kirjoitettavan elämänkerta Loimaan entisestä kirkkoherrasta Akseli Vareliuksesta. Haastateltavina olivat Kalle Arojärvi (1886–1964), Verner Saikku (1877–1960) ja Miina Penttilä (1874–1961). (1993)

 

Varrelta polun. Kirjoittaja Elli Sinersalo. Henkilökuva Juho Nikolai Nurmesta ja hänen vaimostaan Josefiin Tonttilasta, jotka elivät 1900-luvun alkupuolella. (1993)

 

Pelimanneista piisaa paperillekin pantavaa. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Tarinoita ja kuvia loimaalaisista pelimannipersoonista. (1993)

 

Amerikan Kalle. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Henkilökuva Kalle Tervasmäestä, joka lähti Amerikkaan 1906. (1993)

 

Loimaan Soldanit. Kirjoittaja Risto Nikkilä. Henkilökuva kuvataiteilija Uuno Soldanista (1883–1954). (1994)

 

Ahonurhon taiteilijataival. Kirjoittaja Minna Välimäki. Henkilökuva kuvataiteilija Urho Ahonurhosta (1894–1952). (1994)

 

Kiertävä suutarimestari. Kirjoittaja Väinö Vesanto. Henkilökuva suutarimestari Frans Harvakosta. (1994)

 

Muistelmia Kustaa Rekolasta. Kirjoittaja Veikko Kotiranta. Henkilökuva pelimanni Kustaa Rekolasta. (1995)

 

Lehtisellä riitti juttuja. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Henkilökuva Verner Lehtisestä (1888–1948). (1995)

 

Linnavuoren aikaa. Kirjoittaja Maire Rautavuori. Henkilökuva kanttori-urkuri Antti Linnavuoresta. (1995)

 

Eliaksen elämäntaipaleelta. Kirjoittaja Jorma Kopu. Henkilökuva kuvataiteilija Elias Anttilasta. (1995)

 

Kustaa Häyry – monen toimen mies kauppalasta. Kirjoittajat Sirkka-Liisa Juureva ja Irmeli Häyry. Henkilökuva Kustaa Häyrystä (1905–1957). Hän on muun muassa suunnitellut erilaisia mainoskuvia ja vaakunoita. (1995)

 

Surupuku ja sorto. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Artikkeli kertoo kansakoulunopettaja Miina Penttilästä (1874–1961) ja siitä miten hänen surupukunsa (tehty vastalauseeksi venäläisten sortotoimenpiteille) on Loimaan Kotiseutumuseon yksi helmistä. (1995)

 

Kuka oli Anders Ringbom? Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Anders Ringbomista (1756-1831). (1995)

 

Kiivaan Fiia Virttaalta. Kirjoittaja Eino Erelä. Henkilökuva Serafia Raittisesta (1868–1934). Hän esimerkiksi kirjoitti runoja ja arkkiveisuja. (1995)

 

Ensio kuskasi olutta. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva autokuski Ensio Mäkisestä. (1996)

 

”Ryysyillä rikkauksiin”. Kirjoittaja Anja Välimäki. Henkilökuva kulkukauppias Aku (August) Heinosta (1903–1985). (1996)

 

Pikin veljekset vapaussodassa. Kirjoittaja Kari Nummila. (1996)

 

Kalle, Balkanin soturi. Kirjoittaja Pentti Launonen. Henkilökuva Kalle Granbergistä (1857–1942). (1996)

 

Pärkin pirtissä. Kirjoittaja Toini Näsänen. Lyhyt kertomus Kurkisuon Jannesta, joka muisteli mielellään vanhoja tarinoita. (1996)

 

Kun asemanseutu kasvoi hanhenpajua. Kirjoittaja Helena Vuorinen. Henkilökuva puuseppä Reinhold Blombergistä (1864–1961). (1996)

 

”Menes kattoon ittelles pukua!” Reino O. Eino. Henkilökuva Elli Väinölästä. (1997)

 

Loimaan 1. olympiamitalistikin: Majuri Väinö Tiiri, jääkäriaktivisti. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Väinö Tiiristä (1886–1966). (1997)

 

Vaimo Maria Kurki. Artikkelissa selvitetään Maria Kurjen elämänvaiheita. Hän eli 1700-luvun vaihteessa. (1997)

 

Kun Venni Tuomi sai ”Marskin” myhäilemään. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Venni Tuomesta (1894–1964), joka muun muassa oli innokas suojeluskuntamies ja kelloseppä. (1997)

 

Kun Oripäähän asetehdasta aiottiin. Kirjoittaja E. W. Juva. Artikkelissa kerrotaan Loimaan kirkkoherra Gabriel Laureuksesta, joka eli 1700-luvun alkupuolella sekä hänen asetehdassuunnitelmistaan. Artikkeli on julkaistu 1955 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjassa numero XXIV. (1997)

 

Palanen Hannankaupungin historiaa. Kirjoittaja Auli Yli-Puntari. Henkilökuva kauppias Juho Ahosta (1880–1963). (1997)

 

Urho Järveläinen, valokuvaaja. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Vanhoja valokuvia ja lyhyt selostus niiden ottajasta. (1997)

 

Kojonkulman kansantaiteilija. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Olga Niemelästä (1904–1965). (1997)

 

Nurmen kanssa kilvanjuoksua. Kansanmies ja urheilija. Kirjoittaja Toivo V. Narva. Henkilökuva Vilho Tähtisestä. (1997)

 

Kurkijoen pojan tie kyläsepästä ”neuvokseksi”. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Teuvo Syväsestä. (1998)

 

Matti Tuomonpojan viimeinen päivä. Kirjoittaja Sami Männistö. Käräjäpöytäkirjoista löytynyt tapaus vuodelta 1703, jossa Matti Tuomonpoika sai surmansa humalassa käydyssä riidassa. (1998)

 

”Eetu” Haapanen, vastaava mekaanikko. Kirjoittaja Aulis Yli-Puntari. Henkilökuva lentomekaanikko Edvin Haapasesta. (1998)

 

Niilo Honkala, reserviläispatalijoonan komentaja. Kirjoittaja Onni Rantala. Niilo Honkalan sotilastaival. Ohessa on myös hänen rintamatervehdyksensä, joka on esitetty itsenäisyysjuhlassa. (1998)

 

Norrmanin potkuri toi ykköspalkinnon. Kirjoittaja Kari Nummila. Loimaalainen voitti potkukelkallaan suunnittelukilpailun 1936. Kyseisen potkukelkan teki Axel Norrman. Norrman perusti Loimaalle myös Normalon. (1998)

 

Kun Heinosen Taisto Hirvikoskenkin laski. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Taisto Heinosesta; siitä, miten hän sai potkut ja miten hän laski Hirvikosken padon tukkirännistä veneellä Matti Kankaanpään kanssa. (1998)

 

Väinön kannel. Väinö Henrik Jaakola 1903–1969. Kirjoittaja Pirkko Jaakola. (1999)

 

Kalle Turunen. Kirjansitoja. Kirjoittaja Maija Liisa Turunen-Wiklund. (1999)

 

Hävittäjälentäjä Karjalan Kannaksen taivaalla. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Hävittäjälentäjä Erkki Lylyn sotataival. (1999)

 

Valokuvaajalla oli monta hommaa. Urho Loimaalta. Kirjoittaja Oiva Järveläinen. Henkilökuva Urho Järveläisestä. (1999)

 

Kun munat hävisivät ja pyörä ”päästi”… Lintu-Pentin muistelua. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Pentti Lintulasta. (1999)

 

Rikkiviisas ”kylähullu”. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Henkilökuva Lyyti Kylänpäästä (1908–1990). (1999)

 

Loimaan rakentajien nestor: Vilhelm Mauritz Knuutila. Kirjoittaja Anja Välimäki. (1999)

 

Ylikojo oli erikoinen mies. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Henkilökuva August Ylikojosta (1874–1955). (1999)

 

Metsästysoppaana maailman mahtimiehille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Henkilökuva metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäestä (1912–1983). (1999)

 

Juuret Saviseudulla. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva opettaja Siiri Salmisesta (1892–1988). (1999)

 

Muisteluksia Christian Sjöblomista. Autuuden aika. Kirjoittaja Rauni Paavola. Henkilökuva Loimaan kirkkoherra Christian Sjöblomista (1847–1917). (1999)

 

Ilmari Honkasen syntymästä 90 vuotta. ”Sissipäällikköjen kunniakas seuraaja”. Kirjoittaja Onni Rantala. Henkilökuva Ilmari Honkasesta (1909–1987). (1999)

 

Kukasta kukkaan. Pieniä palasia Loimaan ehkä värikkäimmän suvun elämästä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Latviasta tuleen Kukan perheen elämästä. Kukat tulivat Loimaalle 1900-luvun alkupuolella. (2000)

 

Sen seittemän saparot. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Harri Lindholmista. (2000)

 

Sotaveteraani puolivuosisataa veteraaniautojen kimpussa… Kantista virtaviivaan. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva antiikkiautokeräilijä Sem Jafet Mynttistä. (2000)

 

Muistelmia Martta-tädistä. Kirjoittaja Pekka Holkeri. Henkilökuva kansakoulunopettaja Martta Holkerista (1900–1958). (2000)

 

Torpparin pojasta tuli suutari. Henkilökuva suutari Vilho Kaunistosta (1902–1984). (2000)

 

Leinosen suutarit. Kirjoittaja Mervi Syrjänen. Henkilökuva suutari Eino Leinosesta (1895–1970). (2000)

 

”Kuollut” kirjoitti perheelleen. Teksti on teoksesta Työväenliikkeen rivijäsenen kertovat. Kirjoittaja Mikko Eränen. Artikkeli kertoo Toivo Tammisen kohtaloista. Tamminen meni Venäjälle 1918 ja palasi sieltä 46 vuoden jälkeen. (2000)

 

Oskari Rauhamäki. Yksi Loimaan rakentajista. Kirjoittaja Matti Pulli. Henkilökuva Oskari Rauhamäestä (1885–1971). (2000)

 

Kurkijoen rautakoura. Kirjoittaja Eino Vepsä. Henkilökuva Vilho Lankisesta. (2000)

 

Loimaan poika oli Turun 1. ”säfööri”. Kirjoittaja Kari Nummila. Henkilökuva Frans Oskar Sirenistä (1889–1960). (2000)

 

Akseli Pusa. Kirjoittaja Yrjö Halmari. Henkilökuva Aksel Jooseppi Pusasta (1891–1975). (2000)

 

Johan Walsteniuksen vaiheikas elämä. Kirjoittaja Sami Männistö. Henkilökuva Johan Walsteniuksesta, joka eli 1600-luvulla. (2000)

 

Einstein-kriitikko Loimaalta. Kirjoittaja Pekka Niemi. Henkilökuva diplomi-insinööri Lauri Salmisesta (1895–1960). (2000)

 

Muistoja Alpon alkutaipaleelta. Kirjoittaja Maija Pöysti. Taiteilija Alpo Jaakolan uran alkuvaiheista. (2000)

 

Paavo A. Kairinen. Kirjoittaja Kullervo Hantula. Henkilökuva Paavo A. Kairisesta (1912–2000). (2000)

 

Eelu Piki. ”Vöyrin paras kouluttaja”. Henkilökuva suojeluskunta-aktiivi Eelu Pikistä (1895–1974). (2000)

 

Uuno Klami – Pohjan Pojat. Kirjoittaja Kalevi Kuosa. Henkilökuva säveltäjä ja akateemikko Uuno Klamista (1900–1961). (2000)

 

Näyttelijä Anja Pohjola. ”Tykkään konstailla ihmisille!” Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva näyttelijä Anja Pohjolasta. (2001)

 

Muistoja 1930-luvulta. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Muistelua 1930-luvun kulkijoista ja yöpaikanhakijoista lapsen silmin. (2001)

 

Miestä moneksi. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva muusikko Erkki Koivistosta. (2001)

 

Jos Missään ei ole, mene Kopulle, siellä on! Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva kauppias Oskari Kopusta (1887–1962). (2001)

 

J. V. Rantanen, kauppias, sahanomistaja ja maanviljelijä. Kirjoittaja Matti Palperi. Henkilökuva J. V. Rantasesta (1865–1932). (2001)

 

Veikko Hulkko – taitava ihmisen kuvaaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva valokuvaaja Veikko Hulkosta. (2001)

 

Muistoja ajoilta, jolloin kauppalan autoakin hoidettiin kuin silmää päässä. Kirjoittaja Maija Pöysti. Muistelua monista loimaalaisista persoonista. (2001)

 

Toivo Rapeli – tuttu pappi Saviseudullakin. Kirjoittaja Risto Ahti. Henkilökuva kirkkoherra Toivo Rapelista. (2001)

 

Laatokan lahdelta Loimaan laitamille. Kirjoittaja Arvi Heinonen. Artikkeli kertoo Heinosen perheestä, joka tuli evakkona Oripäähän. (2001)

 

Rakennusmestari Onni Touru. Kirjoittaja Ulla Clerc. Henkilökuva rakennusmestari Onni Tourusta (1879–1945). (2001)

 

Pitokokki Helvi Marttila. Kirjoittaja Leena Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Helvi Marttilasta pitokokin työssään. (2001)

 

Tuu ulos Kalle! Tarinaa ansiokkaasta loimaalaisesta kauppamiehestä. Kirjoittaja Reino O. Eino. Teksti ja kuvat kertovat Oripääläissyntyisestä Kalle Valerius Vihannosta, joka on myöhemmin toiminut kauppiaana Loimaalla. (2002)

 

Loimaan vahvojen naisten valtakausi. Kirjoittaja Maija Pöysti. Artikkeli sisältää lyhyitä kertomuksia seuraavista saviseudulla eläneistä naisista: Martta Aaltonen, Martta Karus, Martta Pakkala, Aili Puuppo, Aili Virtanen, Aili Savonen, Bertta Kemppinen, Bertta Mäkinen, Vilhelmiina Kulonen. (2002)

 

Tarinaa Anna Tossavasta. Kirjoittaja Anja Välimäki. Loimaalla kauppiaana toimineen Anna Tossavan henkilökuva. (2001)

 

Erkki Bernhard Niemenpää. Kirjoittaja Reino O. Eino. Henkilökuva Erkki Niemenpäästä. (2001)

 

Elias Hollo tallensi filmille Vesikoskea. Kuvat ja kertomus Valto Heinonen. (2002)

 

Majanojalta Bukarestiin. Kirjoittaja Liisa Koivula. Vera Maria Munteanun (os. Yli-Juonikkas) elämästä kertova artikkeli. (2002)

 

Kansakoulunopettaja Johannes Maukonen. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Artikkeli kertoo Vesikosken koulun opettajana toimineen Johannes Maukosen elämästä. Maukonen harrasti mm. arkeologiaa ja kirjoittamista. (2002)

 

Peltitorvella panssareita päin. Kirjoittaja Reino O. Eino. Emil Mikael Tulosen (1905–1968) henkilökuva. (2003)

 

Elämää Vahvalan kivitalossa. Kirjoittaja Tauno Suominen. Artikkeli kertoo Alastarolla sijaitsevan Sallilan sähkölaitoksen entisestä pääkonttorista sekä kirjoittajan isästä Arvo Suomisesta, joka työskenteli sähkölaitoksella vuodesta 1919. (2003)

 

Erkki Toivola – autoilun uranuurtaja Mellilässä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Erkki Toivolan (1891–1981) elämänkerta. (2003)

 

Putipuhtaaksi Puhtolassa. Kirjoittaja Reino O. Eino. Artikkeli kertoo Sulho Kasperi Mikkolan (1895–1966) elämästä sekä hänen omistamastaan sauna-alan laitoksesta, puhtolasta. (2003)

 

Kalle Nikolai Talonen. Kirjoittaja Reino O. Eino. (2003)

 

Alpo Jaakolan hovikuski muistelee. Artikkelin kirjoitti Anja Välimäki haastateltuaan Rauli Nummea. (2003)

 

Kotiportilta kouluun asti. Kirjoittaja Hilkka Kajarto. Artikkeli kertoo Väinö Valfrid Virtasesta. (2003)

 

Viljo Laakso. Kirjoittaja Heikki Peltomäki. Jääkärieverstiluutnantti Viljo Laakson (1895–1950) henkilökuva. Kirjoittajan isä palveli ensimmäisessä taisteluosastossa, jota Laakso johti palattuaan Saksasta Suomeen v. 1918. (2003)

 

Jaakko Tamminen, ”Ränki-Jassu”. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Muistelu ”Ränki-Jassusta” eli Jaakko Tammisesta (s. 1880), josta kirjoittaja kuuli tarinoita 1940-luvun lopulla sittemmin jo edesmenneeltä Nestor Rinteeltä sekä metsämaalaiselta, nykyään Nousiaisissa asuvalta Tuomo Kulmalalta.

 

Jääkärieverstiluutnantti, teollisuusneuvos Eino Johannes Toivonen, sodan ja rauhan tehtävissä.  Kirjoittaja Kullervo Hantula. Eino Johannes Toivosen (1891–1969) henkilökuva. (2003)

 

Maria Charlotta Hälvä. Kirjoittaja Inkeri Selkee. Valkeakoskelainen kirjoittaja muistelee äitään Lotta (Charlotta) Hälvää (1901–1993). Lyhennelmä laajemmasta tekstistä. (2003)

 

Saappaita savimaille, Frans Koiviston pitkä ura. Kirjoittaja Reino O. Eino. Tehtailija Frans Metodius Koiviston elämänkerta. (2004)

 

A. E. Norrman, Normalon perustaja. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla toimivan kangaskutomavälineiden erikoisliikkeen, Normalon perustajan Axel Engelbrekt Normalon henkilökuva. (2004)

 

Loimaat yhtyvät taas 1.1.2005. Kirjoittaja Pentti Ala-Nissilä. Artikkelissa kerrotaan kirjoittajan isän Oskari Ala-Nissilän elämästä. (2004)

 

Loimaan pojan tie Kazahstanin multiin. Kirjoittaja Toivo Marjamäki. Helge Aleksi Suonlavan elämänvaiheita. (2004)

 

Kuka oli Anders Josef Hästesko? Kirjoittaja Sami Männistö. Artikkelissa Alastaron hautausmaalle haudatun aatelismies everstiluutnantti Anders Josef Hästeskon henkilökuva. (2004)

 

Lauri Elo, taiteilija näyttelijä ja kauppias. Kirjoittaja Reino O. Eino. Loimaalla siirtomaatavarakauppaa pitäneen Lauri Elon sekä kaupan historiaa. (2004)

 

Kalle Johannes Äijälä (1913–2003). Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Maanviljelijä, sotilasjohtaja sekä kunnallismies Kalle Johannes Äijälän henkilökuva. (2004)

 

Laulurunoilija Mannisten kylällä Matti Laakso. Kirjoittaja Risto Ahti. (2005)

 

Raitasen Kustaa. Kirjoittaja Liisa Schön-Pesola. Artikkeli kertoo Kurittulassa syntyneestä Kustaa Raitasesta (1895–1969), joka toimi myöhemmin renkinä Pesolassa. (2005)

 

Tefke suku Loimaalla. Kirjoittaja Pia Tefke Ala-Koppala. Artikkeli kertoo Tefken suvusta, joka piti mm. maakauppaa Loimaan Vesikoskella. (2005)

 

Mettisen räätälillä apulaisena. Kirjoittaja Pli. Artikkeli kertoo Rauhamäen perheen elämästä Loimaalla sekä Loimaan kauppalan historiasta. (2005)

 

Kauppa-Tommi. Kirjoittaja Eero Tuomola. Artikkeli kertoo Loimaan seudulla kulkukauppiaana toimineesta Tommista, jota kutsuttiin Kauppa-Tommiksi. (2005)

 

Liisa Rantanen on poissa. Kirjoittaja Anja Välimäki. (2005)

 

Kivekäs Alastarolta. Kirjoittaja ei tiedossa. Artikkeli kertoo Eino Kivekkäästä (alun perin Einar Stenbäck). (2006)

 

Saikun aikaan Loimaalla, Verner – harmaa eminenssi. Kirjoittaja Valo Saikku. Artikkelissa kerrotaan Verner Saikun elämästä. (2006)

 

Sulho Kivilä – Elänyt Karsattilan kylässä 1905–1982. Artikkelissa mm. Arja-Maija Topi-Hulmi-Lumennon sekä Esko Toivosen muistelmia. (2006)

 

Kirjeitä, kuvia ja kakkoo. Ylipostimies Kauko Ojalan juttusilla. Kirjoittaja Anja Välimäki. (2006)

 

Metsämaalta maailman rikkaimman miehen sisäköksi. Kirjoittaja Kari Nummila. Artikkeli kertoo Lyydia Palomäestä (1880–1963), joka lähti siirtolaiseksi Amerikoihin. (2006)

 

Wirzeniuksia ja muita. Kirjoittaja Raimo Sillanpää. Sukututkimusta ja paikallishistoriaa, kirjoittaja mainitsee mm. 117-vuotiaaksi eläneen esi-isäsä Joosef Yrjönpoika Tätilän (1612–1729) ja kertoo Aittamäen kartanon ensimmäisestä Wirzenius-sukuisesta isännästä Daniel Wirzeniuksesta, joka oli Joosef Tätilän pojanpoika. (2006)

 

Naimi Laaksonen. Kirjoittanut Raija Kouri. Vuonna 1896 syntyneen torpparin tyttären haastattelu, jonka nauhoitti Valto Heinonen 1978 ja litteroi Raija Kouri 2006. (2007)

 

Viljo Reini, runoilija Alastaron Virttaalta. Kirjoittanut Raimo Sillanpää. (2007)

 

Yrjö asuu kaupungissa, mutta koti on maalla. Kirjoittaja Leena Pesola-Schön. Yrjö Koskisen henkilökuva. (2007)

 

Kuusiston maatilan isäntä: Hannu Perho. Kirjoittanut Risto Ahti. Muistokirjoitus. (2007)

 

Saviseudun siirtolainen kengurujen maassa. Kirjoittaja Kimmo Kiimalainen. Artikkeli kertoo Erland Toivosesta, joka lähti Kojonperästä Australiaan siirtolaiseksi. (2007)

 

Suvun mustalampaasta tuli maailmanluokan osaaja. Kirjoittaja Pauli Salminen. Artikkeli kertoo Sorrin tilan vanhimmasta lapsesta Pentti Heikkilästä. (2007)

 

Perintö tuleville sukupolville. Kirjoittanut Kristiina Nyman ja Raija Kouri. Artikkeli kertoo Eero Tuomolasta, jonka tarinoita Loimaa-Seura julkaisee kirjassa nimeltä Isoisän tarinoita, kahdessa osassa. (2007)

 

K. H. Mäkinen. Kirjoittaja Marja Äikää. Kalle Heikki Mäkisen (1869–1955) henkilökuva sekä otteita hänen kirjeenvaihdostaan. (2007)

 

Ompelija Aksa Aleksandra Tammilaiho, 1899–1997. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoitus perustuu pääosin Aksa Tammilaihon sisarentyttären, Inkeri Järven 5.5.2088 Marttilassa antamaan haastatteluun. (2008)

 

Ison talon poika lähti Amerikkaan. Kirjoittaja Mervi Koivulahti-Ojala. Jalmari Ylijoen (1886–1920 (Yhdysvalloissa tai Kanadassa) elämästä kertova artikkeli; Amerikan matka pääosassa. (2008)

 

Rumpali Hökin tarina. Kirjoittaja Anna-Kaisa Alhojärvi. Hökin suvun rumpalimiehet. (2008)

 

Jaukkarinkulman suo, kuokka ja Oskari. Kirjoittajat Maijaliisa Dieckmann os. Laurinen ja Markku Laurinen. Oskari Ali-Jaukkarin elämää käsittelevä artikkeli. (2008)

 

Iivari Valtanen. Kirjoittaja Seppo Valtanen. Iivari Valtasen henkilökuva, Seppo Valtasen näkökulma. (2008)

 

Toivo V. Narva – sanomalehtimies. Kirjoittaja ei tiedossa. Toivo V. Narvan henkilökuva. (2008)

 

Aune Sylvia Topi-Hulmi. Kirjoittaja Leena Pesola-Schön. Aune Sylvia Topi-Hulmin elämänvaiheita käsittelevä artikkeli. (2008)

 

Ypäjän ensimmäinen Perttu, Hannu Evert Linnala. Kirjoittaja Risto Ahti. Hannu Linnalan henkilökuva. (2008)

 

Pikkupiiasta pitokokiksi. Toimittanut Raija Kouri. Aune Toivonen muistelee tietään arvostetuksi pitokoksi. (2009)

 

Eino Julius Vänttinen. Kirjoittaja Rauno Haapala. Kirjoittaja muistelee Eino Julius Vänttistä. (2009)

 

Anton Uuppo, vanhemman ajan taitaja. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kertoo lähinnä Anton Uuposta. (2009)

 

Lyylin ja Onnin pitkä taival. Kirjoittaja Anja Välimäki. Parin yhteinen matka nuoruudesta onnelliseen avioliittoon ja eteenpäin. (2009)

 

Viljo Syrjämä – taiteilija Oripäästä. Kirjoittaja Sami Männistö. Viljo Syrjämän henkilökuva. (2009)

 

Alastaron 1600-luvun taitteen vaskimestarit Tuomo Heikinpoika ja Eskeli Niilonpoika. Kirjoittaja Anna-Kaisa Alhojärvi. Kirjoittaja kertoo esi-isistään Tuomo Heikinpojasta ja Eskeli Niilonpojasta, tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun loppupuolelle. (2011)

 

Oskari Salminen. Kirjoittaja Vieno Vilkkinen. Muistelmia nahkasuutari Oskari Salmisesta. (2011)

 

Erkki uskollinen. Kirjoittaja Päivi Nummela. Hetkiä Erkki Peltosen (1926–2009) sotilasurasta ja elämästä sen jälkeen. (2011)

 

Virttaan pitkäaikainen opettaja Jorma Aalto 80 vuotta 21.5.2011 – Päivä muistojen parissa. Kirjoittaja Tuovi Siili. Artikkeli opettaja Jorma Aallosta. (2011)

 

Mauritz Lindström – Pilven Veikko Ypäjänkylästä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Muistelma ilmavoimien lentäjästä, Mauritz Lindströmmistä ja tämän sotilasurasta. (2011)

 

Ida Maria Tuominen – Kutojamestari Loimaalta. Kirjoittajat Mari Uotila ja Iiris Ojala. Artikkeli Ida Maria Tuomisesta (1863–1949) ja hänen töistään. (2011)

 

Ruisleipämme. Kirjoittaja Pirkko Seppälä. Kirjoittaja muistelee omaa mummoaan Anna Maria Mäkitaloa (1900–1989) ja hänen leipomaansa ruisleipää. (2011)

 

Eino ja Meeri Haapanen – taidelahjoittajien tarina. Kirjoittaja Sami Männistö. Kertoo Haapasista ja siitä, miksi he lahjoittivat kokonaisen taidekokoelman Loimaan kaupungille. (2011)

 

Jaakko Wenho oli remonttimiehenä Ypäjän kirkossa talvisodan alla 1939. Kirjoittaja Risto Ahti. Jaakko Wenhon henkilökuva. (2012)

 

Kulmalan Fiia. Kirjoittajat Aune Pesola ja Leena Pesola-Schön. Fiia Kulmalasta kertova artikkeli Aune Pesolan kertomusten pohjalta. (2012)

 

Eläinten täyttäjä Kustaa Koivisto. Kirjoittaja Voitto Suvila. Henkilökuva Kustaa Koivistosta (1902-1964). (2012)

 

Soittajien sukua. Kirjoittaja Raija Kouri. Veikko Kotirannan elämää niin soittoniekkana kuin kulttuuripersoonanakin. (2013)

 

Kerttu Mäkimattila; Alastarolainen tekstiilitaiteilija, kutoja, opettaja. Kirjoittaja Raija Kouri. Muistelmia Kerttu Mäkimattilasta, joka teki merkittävän elämäntyön kudonnan opettajana. (2013)

 

Väinö Lindén 97, on vireä veteraani. Kirjoittaja Kari Nummila. Väinö Lindén paljastaa pitkän ikänsä salaisuuksia. Pienimuotoinen henkilökuva Lindénistä. (2013)

 

Kuninkaisista opin ja työn hakuun. Kirjoittaja Kirsi Laine. Artikkeli kertoo Sauramon (Sundell) perheen lapsikatraan valinnoista opetuksen ja töiden saralla. (2013)

 

Aarne Ikola – Petsamon erakko ja postimestari. Kirjoittaja Kari Nummila. Pienimuotoinen henkilökuva Aarne Ikolasta (alun perin Selin, 1889–1982). (2013)

 

Myymälänhoitajana Metsämaan korven kylässä 1950-luvulla. Kirjoittaja Risto Ahti. Risto Ahti muistelee Eero Lehdon myymälänhoitajan uraa. (2013)

 

Väinö Korkeila, Loimaan Mieskotiteollisuuskoulun opettaja. Kirjoittaja Seppo Laine. Seppo Laineen muistelua Väinö Korkeilasta (1907–1990). (2013)

 

Jaakko Wenho Mieskotiteollisuuskoulussa. Kirjoittaja Matti Pulli. Artikkeli kertoo Jaakko Wenhosta sekä Mieskotiteollisuuskoulusta. (2013)

 

Aittamäen Emma – Gustafva Emerentia Wirzenius. Kirjoittaja Elsa Hietala. Henkilökuva Gustafva Emerentia Wirzeniuksesta (1830–1922). (2013)

 

Jääkärin morsian – muistoja Fanny Ester Pohjankosken elämästä. Kirjoittaja Inkeri Selkee. Kirjoittaja muistelee ystäväperheensä emäntää Fanny Ester Pohjankoskea (o.s. Niemi, s. 1901), sekä tämän puolisoa Yrjö Pohjankoskea, joka oli jääkäri ja menehtyi sydänvaivaan 1944. (2014)

 

Katkelma Jaakko Mäen elämästä. Kirjoittaja Viljo Säteri. Jaakko Mäki (1868–1943) oli humppilalainen työmies ja harras kristitty. Jaakko Mäen isästä kerrotaan, että tämä oli joutua murhamiehen ampumaksi mutta pelastui enkelin väliintulon ansiosta. (2014)

 

Rauman reissu Tuijan kanssa. Kirjoittaja Tarja Jokela. Loimaan Yrittäjänaisten aktiivi Tuija Tuomisen (o.s. Linkomies) muistokirjoitus. (2014)

 

Arvalla keisarin kaartiin: Henkivartioväen 3:s Suomen tarkk’ampujapataljoona, 1.11.1899–31.10.1902. Kirjoittaja Pirkko Mikkola. Kirjoittaja kertoo äidinisänsä Henrik (Heikki) Lindroosin palveluksesta autonomisen Suomen sotaväessä, sekä tämän muistiinpanoista, joita säilytetään Kansallisarkistossa. (2014)

 

Wareliuksen monta roolia. Kirjottaja Raija Kouri. Artikkelin aiheena on Kanta-Loimaan kirkkoherra Antero Varelius ja hänen elämäntyönsä suomen kielen, kansanvalistuksen ja seurakuntaelämän osa-alueilta. (2015)

 

Arvo Nieminen – työtä ja täyttä elämää. Kirjoittaja Hannu Knuutila. Kirjoittaja kertoo Metsämaalla syntyneen Arvo Niemisen elämästä. (2015)

 

Pitokokkeja ja heidän apulaisiaan Mellilässä 1900-luvulla. Kirjoittaja Viljo Säteri. Henkilökuvia ja tietoa Mellilän Nisu-leipä -yrityksestä. (2015)

 

Eero Vilevaara – legenda Loimaalta. Kirjoittaja Matti Rasilainen. Loimaan Palloilijoiden polttajan Eero Vilevaaran (1928–2004) henkilökuva. (2015)

 

Maanviljelijä August Ylikojo. Kirjoittaja Heikki Niittymäki. Kirjoittaja muistelee lapsuuden kotikylässään Kojonmaassa asunutta August Ylikojoa, jolla kerrotaan olleen yliluonnollisia kykyjä. (2015)

 

Erkki Heikkilän paja Karhulassa. Kirjoittaja Matti Pulli. (2015)

Kauppa-Tommi. Kirjoittaja Sami Männistö. Kertomus Loimaalla vuonna 1915 tapahtuneesta Kauppa-Tommin eli Tuomas Alfred Santamäki-nimisen miehen ryöstömurhasta. (2015)

 

”Sytti-Matti haisto surenjäljet kalliolta”. Kirjoittaja Kari Nummila. Kirjoittaja kertoo kuuluisan humppilalaisen metsästäjän Sytti-Matin, eli Matti Skytän, eli Matti Mikonpoika Houkan elämästä. (2015)

 

Monena mies eläessään. Kirjoittaja Johanna Saikku. Valo Saikun (1929-2015) muistokirjoitus. (2015)

 

Taidolla työtä tehdään, Toivo Marjamäki 1928–2015. Kirjoittaja Raija Kouri. Toivo Marjamäen muistokirjoitus. (2015)

 

Sortovuosien surupuku – loimaalaisen opettajan Miina Penttilän hiljainen mielenilmaus. Kirjoittaja Anna-Liisa Kastio. Penttilän surupuku valittiin loimaalaiseksi esineeksi osallistumaan Suomen juhlavuoden 2017 museoiden yhteisesiintymiseen. (2017)

 

Kalle Kaskiluodon elämää – Palasia pajaan liittyvistä muistelmista. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Kirjoittaja muistelee 2016 edesmennyttä isoisäänsä. (2017)

 

Hilkka Rauhamäki: kunnan kanslisti. Kirjoittaja Matti Pulli. Loimaalaisen Hilkka Rauhamäen (1926–2012) elämä. (2017)

 

Alpo & Alpo: Alpo Leppäjoki avusti usein etunimikaimansa taiteen ja rakennustöiden parissa. Kirjoittaja Jukka Yli-Lassila. Kainalojuttuna Alpo Jaakola ja satavuotias Suomi. (2017)

 

Mettämies koko ikänsä. Kirjoittaja Jaakko Tervasmäki. Kirjoittaja muistelee isäänsä Oskari Tervasmäkeä (s. 1891) ja tämän metsästysharrastusta. Julkaistu alunp. Kari Nummilan 2008 toimittamassa kirjassa Metsämaan miehet metsällä. (2017)

 

Aaro Mäkitalo – merikarhusta maanviljelijäksi. Kirjoittaja Elsa Hietala. Onkijokelaisen maanviljelijä Aaro Mäkitalon (1915–1996) elämä. (2017)

 

Helvi Reunanen muistelee: Pappilan pikkupiiasta pitopalveluyrittäjäksi. Kirjoittaja Sari Keskitalo. Mellilässä syntyneen, sittemmin Loimaalle siirtyneen Helvi Reunasen (s. 1918) elämäntarina. (2017)

 

Muistelmia ja muistikuvia elämän varrelta. Kirjoittaja Olli Koessi. Kirjoittaja kertoo vanhemmistaan Helmi (o.s. Nurminen) ja Juho Kössistä. (2017)

 

Loimaan pojan merillelähtö. Kirjoittaja Rauno Haapala. Kirjoittaja kertoo työstään Itämaeren ja Pohjanmeren matkustaja- ja rahtilaivojen miehistössä 1960-luvulla. (2017)

 

Kansan syvistä riveistä nousseita sotilaita. Kirjoittaja Markku Laurinen. II maailmansodassa palvelleiden sotilaiden lyhyitä elämäkertoja. (2017)

 

Yksinhuoltajaperheen arkea sadan vuoden takaisessa Mellilässä. Kirjoittaja Maurits Hietamäki. Isoperässä eläneen Olga Salmen ja hänen jälkeläistensä arkea. (2017)

 

Pertti Lehtonen * 3.2.1936 – † 1.10.2018: Herrasmies ovella. Kirjoittanut Raija Kouri. Muistokirjoitus perustuu Marja Lehtosen haastatteluun. (2018)

 

Historianopettaja Y. K. Laine – oppilaille Nikita. Kirjoittaja Veikko Laakso. Kertomus Loimaan Yhteiskoulussa 1960–1961 vaikuttaneesta Yrjö Kullervo Laineesta, jonka lempinimi viittasi yhdennäköisyyteen Nikita Hruštšovin kanssa. Laine oli myös historiantutkija, joka 1945–1946 julkaisi kirjat Suomen poliittisen työväenliikkeen historia I–III. (2018)

 

Kohtaloita, Lepän Ilman tarina. Kirjoittaja Tauno Suominen. Kirjoittaja kertoo sisällissodassa taistelleesta Ilmasta ja tämän äidistä Leppäskästä, jolta lapsena kuuli monenlaisia tarinoita, sekä siitä, kuinka Turussa 1970-luvulla sattumalta tapasi nyttemmin jo iäkkään Ilma Sandholmin o.s. Leppä. (2018)

 

Pienenä poikana ja vähän isompana. Kirjoittaja Olli Kössi. Kirjoittaja (10.2.1934–30.8.2018) muistelee lapsuuttaan ja nuoruuttaan. (2018)

 

Suru synnytti taiteilijan. Kirjoittaja Hannele Tanner-Penttilä. Kirjoittaja muistelee hiljattain edesmennyttä äitiään, taidemaalari Siiri Tannerta. (2018)

 

Loimaalainen vai lappeenrantalainen. Kirjoittaja Markku Lukka. Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan Loimaalla ja aikuisiästään Lappeenrannassa. (2018)

 

Sairaalan varjossa. Kirjoittaja Hannu ja Ilkka Vuori. Kirjoittajat muistelevat isäänsä, Loimaan sairaalan ylilääkäri Eino Vuorta. (2018)

 

Oi niitä aikoja. Kirjoittaja Anne Lundén. Kirjoittaja muistelee isovanhempiaan Kalle (1869–1944) ja Hilma Rajalaa (o.s. Syren, 1871–1944) sekä omaa lapsuuttaan. (2018)

 

Väinö Koskinen on Piltolan kylän vanhin. Kirjoittaja Sari Keskitalo. Koskinen täytti 15.10.2018 93 vuotta. (2018)

 

Viljo Marttila – Onkijoen oma musiikkimies. Kirjoittaja Elsa Hietala. Kirjoittaja kertoo Viljo Marttilan musiikintäyteisestä elämästä. (2019)

 

Niskanen Kalevi, auto- ja korjaamoalan liikkeenharjoittaja. Kirjoittaja Marjatta Levomäki. Kalevi Niskasen tytär kertoo isänsä elämästä ja omasta lapsuudestaan Niskasen autoliikkeen, joka omistajaa vaihdettuaan muuttui Loimaan Laatuautoksi, yhteydessä. (2019)

 

Loimirannan perustaja Olavi Virtamo. Kirjoittaja Sari Keskitalo. (2019)

 

Kotiseutuneuvos Tauno Suominen. Kirjoittaja Aino Suominen. Kirjoittaja kertoo Tauno Suomisesta. (2019)

 

Madilta Kairisen hopealautaset. Kirjoittaja Eino Vepsä. Kurittulan koulun opettajan Madilta Kairisen urasta ja hänen veljenpoikansa Paavo Kairisen sotilasurasta. (2019)

 

Ida Rauhamäki, Vampulasta Loimaalle. Kirjottaja Patti Pulli. Kirjoittaja kertoo isoäitinsä Ida Rauhamäen elämästä. (2019)

 

Musisoiva isäni. Kirjoittaja Pirkko Härmälä. Kirjoittaja kertoo muistoja musikaalisesta isästään. (2019)

 

Armas Mikola. Kirjoittaja Liisa Mäkitalo. Loimaalaissyntyisen taiteilija Armas Mikolan elämästä. (2019)

 

Lauri Hollo: Sähkö, sinä elämäni unelma. Kirjoittaja Pia Hollo. Hollonmäen vanhan isännän, Lauri Hollon ylistyspuhe sähkölle, sekä hänen lapsenlapsensa kertoma lyhyt henkilöhistoria. (2019)

 

Jaakolan Alpon alkuajat. Kirjottaja Pirkko Jaakola. Kirjoittaja kertoo isoveljensä Alpo Jaakolan lapsuudesta. (2019)

 

Kalle Rantanen, ”Posti-Kalle” s. 12.4.1873 k. 1955 – Kalle postinkantajana. Kirjoittaja Raija Kouri. (2020)

 

Kalevi Koivisto: armoitettu autokauppias. Kirjoittaja Raija Kouri. Pöytyällä 1931 syntyneen ja 2013 kuolleen liikemiehen elämä. (2020)

 

Joel Pietilä – isännän elämää Niinijoensuussa. Kirjoittaja Toivo Mikkola, tekstimuotoon laatinut Riikka Suominen. Toivo Mikkola kertoo isoisoisänsä Joel Ruikka-Pieitlän (1821–1910) elämästä Alastarolla. (2020)

 

Hannes Korpi-Anttilan jälkeenjääneet päiväkirjat. Toimittanut Raija Kouri. Mm. Tove Janssonin teoksia suomentaneen loimaalaisen kääntäjä Johannes Korpilahden (myöh. Korpi-Anttila, 1902–1972) henkilökuva. (2020)

 

Pirkko Siivosen välttämätön hyvä. Kirjoittaja Juhani Heinonen. Taidemaalari Pirkko Siivosen elämää ja teoksia käsittelevä artikkeli. (2020)

 

Maire Pulli, o.s. Rauhamäki: Loimaan Apteekin farmaseutti. Kirjoittaja Matti Pulli. Kirjoittaja kertoo äidistään (1914–1980). (2020)

 

Emäntä isäntänä – Liisa Heikintytär isojakopäätöksiä tekemässä. Kirjoittaja Kirsi Laine. (2020)

 

Äitini tarina. Kirjoittaja Erna Leskinen. Inkeriläisen Ida Maria Björklundin (o.s. Leskinen, 1915–1997) elämä. (2020)

 

Heikki Pulli törmää murteisiin. Kirjoittaja Matti Pulli. Kirjoittaja kertoo isästään. (2020)

 

Sairaanhoitajakoulutus 1957–1960. Kirjoittaja Arja Knuutila. Kirjoittaja muistelee omaa uraansa sairaanhoitajana. (2020)

 

Isäni Olavi Salminen. Kirjoittaja Pauli Salminen. Kirjoittaja kertoo isänsä, Metsämaalla pitkään erilaisissa luottamustehtävissä toimineen maanviljelijä Olavi Salmisen elämästä. (2021)

 

Elin ja Matti Lunden-Kaurilan tarina. Kirjoittaja Markku Kaurila. (2021)

 

Kojonkulman koulusta tohtoreiksi. Kirjoittaja Eino Vepsä. Kojonkulman koulusta tohtoreiksi kouluttautuneiden oppilaiden tarinoita. (2021)

 

Säännöstelynajan luovutusvelvollisuudet. Kirjoittaja Heikki Eskola. Ala-Pietin tilan sodanajan luovutusvelvollisuuksista, sekä arjesta sota-ajalla, ja kirjoittajan isoisän, Kustaa Ala-Pietin, tarina. (2021)

 

Kunnas, merkittävä nimi Loimaan historiassa. Kirjoittaja Raija Kouri. Kirjoittaja kertoo Loimaalla vaikuttaneesta Kunnaksen suvusta, johon ovat kuuluneet muun muassa piirieläinlääkäri Vihtori Kunnas ja hänen tyttärensä, Loimaalla sota-aikana lottana toiminut Ritva Kunnas. (2021)

 

Marja ja Mauri Myllykylän tarinaa. Kirjoittaja Ulla Kaskiluoto. Kirjoittaja kertoo isovanhempiensa tarinaa. (2021)

 

Martista oli moneksi. Kirjoittaja Matti Välimäki. Kirjoittaja kertoo taiteilija Martti Vainion elämästä. (2021)

 

Hilda ja Mikko Mäen tarina. Kirjoittaja Markku Kaurila. Mellilän Isonperän Mäen talon isäntäparin, Hilda ja Mikko Mäen tarina. (2021)

 

Oskari Mäkinen, mestari pelimannina ja muurarina. Kirjoittaja Markku Kaurila. Kirjoittaja kertoo metsämaalaisesta Oskari Mäkisestä, joka oli tunnettu soittoniekka seudulla. (2021)