Tobias Kuttinen

synt. 13.2.1817, kuollut 20.4.1892

 

Loimaan Vesikosken Kuttisen tilan isäntä Tobias Heikinpoika Kuttinen toimi kirkko­väärtinä ja kunnallislautakunnan esimiehenä. Loimaalaiset lahjoittivat kirkkoväärti Kuttiselle hopeisen juoma-astian 13.2.1879 kiitollisuutensa osoitukseksi. Juoma-astian on valmistanut kultaseppä Lundgren Turussa (Seppälä 1939, 197).

 

Juoma-astiaan on kaiverrettu:

Kirkkoväärtille
ja
Kunnallislautakunnan
Esimiehelle
Tobias Kuttiselle
Muistolahjaksi
lähes kolmenkymmenen
vuotisesta uuterasta ja
rehellisestä palvelluksesta
Loimaan Kuntalaisilta
1879.

 

Talollinen Tobias Heikinpoika Kuttinen Vesikosken kylästä valittiin kirkkoväärtin toimeen kirkonkokouksessa joulukuussa 1849. Hän aloitti tehtävässä 1.1.1850 ja hoiti sitä kuolemaansa saakka. Kirkkoväärti oli kirkon taloudenhoitaja: keräsi kirkon tulot ja suoritti maksut, piti siis huolta kirkon rahavaroista ja tilityksistä. Yhdessä kirkkoherran kanssa hän vastaanotti viinijyvät ja muutti ne rahaksi sekä hankki ehtoollistarpeet. (mt., 186−187.)

 

Aloittaessaan kirkkoväärtin toimessa Tobias Kuttinen oli kirjoitustaidoton ja varmensi asiakirjat omalla puumerkillään. Hän kuitenkin opetteli kirjoitustaidon tärkeän virkansa vuoksi lähes 40 vuoden ikäisenä miehenä. Käsiala kehittyi säännölliseksi ja selväksi eikä kirkkoherran enää tarvinnut laatia kirkon asiakirjoja ja tilejä, vaan kirkkoväärti kirjoitti ne itse.

 

1800−luvun loppupuolen kunnallishallintouudistuksen tavoitteena oli erottaa maalliset kunnallisasiat seurakunnallisista ja luoda kunnat uusiksi paikallisyhteisöiksi omine päätäntä- ja toimeenpanoelimineen. Ylin päätösvalta kunnissa tuli kuntakokoukselle ja toimeenpanevaksi elimeksi määrättiin kunnallislautakunta. Uusi hallinto astui voimaan Loimaalla 1.9.1869 lukien. Kuntakokouksen esimieheksi valittiin kirkkoherra Antero Varelius ja kunnallislautakunnan esimieheksi kirkkoväärti Tobias Kuttinen. Tätä tehtävää Kuttinen hoiti kuolemaansa asti, yhteensä lähes 23 vuotta. (Laakso 1994, 310−312, 320−321.)

 

Tobias Kuttinen toimi aktiivisesti ensimmäisen kansakoulun saamiseksi Loimaalle. Vaikka kuntakokous vuonna 1870 oli hyväksynyt kirkkoherra Vareliuksen aloitteen kansakoulun perustamisesta, tarvittiin Kuttisen ja muutamien muiden laatima valitus lääninkuver­nööri Creutzille ennen kuin ensimmäinen kansakoulu pääsi aloittamaan toimintansa vuonna 1876. (mt., 456−458.)

 

Loimaan historian kirjoittanut Hannes Seppälä (1939, 195) kuvailee Kuttisen työtä sekä kirkkoväärtinä että kunnallislautakunnan esimiehenä seuraavasti: ” Hän hoiti kuin suuren perheen isä kaikkia yhteisiä asioita, kaikki katsoivat häneen ja luottivat häneen. Hänen monipuolisille ja hyvin harkituille yhteistä etua tarkoittaville esityksilleen annettiin aina ratkaiseva merkitys, eikä mitään tärkeämpää asiaa päätettykään ennen kuin oli saatu kuulla kirkkoväärti Kuttisen mielipide. Raha-asiain hoidossa hän oli säästäväinen, mutta kuitenkin harrasti kehityksen edistämistä kansallisen, henkisen ja talouselämän aloilla eikä liikanainen säästäminen estänyt häntä tarpeellisten ja hyödyllisten uudistusten hyväksymisestä ja toimeenpanosta.”

 

Tobias Kuttinen innoitti nimimerkki ”Naapurin” − todennäköisesti opettaja Simo Hirvosen − sepittämään nimipäivän kunniaksi vuonna 1888 seuraavan runon:

 

”Vanha taitava Tobias,
Kunnon ukko uupumaton,
Sua tässä tervehdämme
Näinä nimipäivinäsi!
Kauan olet kasvanunna,
Seisonunna sangen monta
Vuotta pystyssä vakaana.
Niinpä olet nähdäksemme,
Tunnustaaksemme todesti
Wuosikymmenten kululla
Seisonut kuin rautaseiväs
Tahi honka huokuvainen,
Warsin silvakka, väkevä,
Kaunokainen kankahalla,
Taikka patsas paateroinen,
Katon kannatin tukeva.
Monet olet myrskyt nähnyt,
Monet tuiki tuimat tuulet,
Wihaiset Pohjan vihurit,
Idän itkevät satehet,
Raekuurotkin kovimmat,
Sekä lämmön löyhäykset
Lännen lempeän povesta,
Eloisan etelän mailta;
Monet tuiskut tuntenunna
Puuskat pauhaavat kokenut.
Wielä seisot virkeänä
Seassamme pylväs suuri;
Wielä toimissa Tobias
Olet ahkera alati.

 

Paljon kuullut paljon nähnyt,
Paljon koetellut kovia
Elon vaiheita olekin.

 

————————————–

————————————–

 

Paljon olet työtä tehnyt,
Paljon puuhannut, elänyt;
Iloksemme yhä vielä
Paljon toimitat Tobias
Ukko varsin uupumaton,
Wäsymätön vanha honka.
Sentähden sinulle Tässä,
Wanha arvoisa isämme
Tosi miehekäs Tobias
Paljon onnea omimme!
Tuntehemme tuoksuavat
Kunnioitusta sinulle.
Elä kauan onnellisna,
Pysy pystyssä alati,
Wanha toimekas Tobias,
ystävämme ja isämme!
Korkeuden Herra hurskas,
Laupeuden Luoja suuri,
Sua suurin siunatkohon.
Ravitkohon rauhallansa
Elos iltana alati.”

 

(Seppälä 1939, 197−198)

 

Vuonna 1888 elokuussa salaman sytyttämä tulipalo raunioitti Loimaan kirkon. Kirkonkokous nimesi kirkkoväärti Tobias Kuttisen rakennusrahaston hoitajaksi. Hänen tehtävänään oli kerätä vuosittain rakennusvaroja seurakuntalaisilta. (mt., 395−397)

 

Tobias Kuttisen hauta on kirkon lähellä, pääovesta katsoen kirkon toisella puolella, alttaripäädyn puoleisessa osassa.

 

Hautakiven tekstit

Kirkkoväärti

Kunnallislautakunnan esimies

 

Tobias Kuttinen

13.2.1817

20.4.1892

 

ja vaimonsa Kaisa

29.8.1814

12.11.1896

 

oppikaat tekemään hyvää ja etsikäät
oikeutta, auttakaat alaspainettua,
saattakaat orvoille oikeus, ja auttakaat
lesken asiaa. Jesaian 1 l. 17 v

 

43 vuoden uskollisesta palveluksesta Loimaan kuntalaisilta

 

Lähde:

Laakso, Veikko. 1994. Suur-Loimaan historia II. Isonvihan päättymisestä 1900-luvun alkuun. Kustantajat: Alastaro, Loimaan kaupunki, Loimaan kunta ja Mellilä.

 

Seppälä, Hannes. 1939. Loimaan historia I. Seurakuntaelämä. Tekijän kustannuksella. Turku.

Copyright Loimaa-Seura r.y.  -  Tietosuojaseloste  -  Palvelun toteutus: JPmedia