Perinne rakentaminen

Marko ja Maria Tuomola ovat Tuomolan ratsutilan katkeamattomassa isännyyssarjassa 14. isäntä. Maanomistuksen vanhin kiistaton dokumentti ovat Kustaa Vaasan maakirjat vuodelta 1540 (1539). Nykyinen rakennus on vuodelta 1850-luvun puolivälistä. Pihapiirissä on kaksi vilja-aittaa, toinen 1800-luvun puolivälistä ja toinen vuodelta 1871.

Rakennuksen alla lienee parikymmentä metriä savea. Sieltä arveltiin löytyvän hirsiarinan. Ja löytyihän se; perustaa kaivettiin 10 senttiä kerrallaan ja noin 1,5 metrin syvyydestä hirsiarina löytyi ja senjälkeen peiteltiin hyvin. Kun se on kosteassa, hapettomassa tilassa, niin puumateriaali ei mätäne.Tuomola selvitti, että siksi ei perustaa saa salaojittaa.

Marko ja Maria Tuomola tekivät paljon saneeraustöitä itse, mutta kiittelivät hyviä loimaalaisia kirvesmiehiä ja maalarimestaria hyvästä osaamisesta ja lopputuloksesta.

Tuomolan tila, Kurittulantie 59, 32210 LOIMAA Juha Kuisma

Talonpoikaiskulttuurisäätiö on jakanut perinteisen rakentamisen kunniakilpiä vuodesta 1939.

Tarkoituksena on ollut vanhan, talonpoikaisen rakennuskulttuurin arvostuksen nostaminen ja perinteiseen rakentamiseen sisältyvän osaamisen välittäminen. Kilvet –nämä arvostuksen ja osaamisen tunnustukset – jaetaan rakennuksille ja pihapiireille, mutta todellisia saajia ovat tällaisia taloja asuvat omistajasuvut.

Kuudessakymmenessä vuodessa kilpimallikin on muuttunut: nyt naulattava kilpi on malliltaan kolmas lajissaan. Kaikkiaan perinteisen rakentamisen kunniakilpiä on tähän päivään mennessä jaettu 658 kpl, eniten syystä tai toisesta Pohjanmaalle, tarkemmin sanoen vanhaan Vaasan lääniin.

1980 –luvulla Talonpoikaiskulttuurisäätiö arvioi kilpien myöntämisen perusteet uudelleen. Aiemmasta, lievästi museomaista suhtautumista suosineesta katsantokannasta siirryttiin ajatuksiin, että vanhan rakennusosaamisen tulee palvella yhtä hyvin nykyistä elämää kuin tulevaisuutta. TPKS päätti, että kunniakilpi voidaan myöntää rakennukselle tai rakennusryhmälle, joka on:

– joko vanha tai puhdastyyppisenä säilynyt,

– alkuperäiseen tyyliin sopivasti korjattu tai uusittu, tai

– joka on aivan uusi, mutta edustaa silti rakennustavaltaan perinteistä tai perinteiseen pohjautuvaa rakennustapaa

– erityisinä perusteina pidetään korjausten tyylillistä sopeutumista kokonaisuuteen, rakennusryhmän muodostaman kokonaisuuden sopusuhtaisuutta sekä rakennusryhmän sopeutumista ympäristöön ja maisemaan

Kaikki, ja varsinkin jälkimmäisinä mainitut kriteerit toteutuvat komeasti täällä Tuomolan tilalla. Talonpoikaiskulttuurisäätiön Kilpiraadin puheenjohtaja Teppo Korhonen kuvailee viestissään pihapiirin olevan pieteetillä pidetty, muodostuvan perinteisistä rakennuksista eikä siinä ole häiritsevässä määrin tai muodoin uudisrakennuksia. Korjauksia on tehty, mutta vanhaa on jätetty tai korjattu, missä se on ollut mahdollista ja järkevää. Pihapiirissä on kaksi vanhaa aittaa. Tämän voinee sanoa toisinkin: pihapiirin uudet rakennukset on tehty käyttäen mallina samasta pihasta purettuja vanhoja talonpoikaisrakennuksia. Saadun selvityksen mukaan pihasta on myös purettu siihen tyylillisesti sopimaton peltirakenteinen konehalli. Korjauksissa on käytetty perinteisten työtapojen ammattiosaamista.

Talonpoikaisesta elämänasenteesta kertoo, että tila on ollut saman suvun halussa ainakin v. 1540 lähtien. Tämä lause on äärimmäisen perinteinen. Vielä talonpoikaisempaa on, että tämä pihapiiri on edelleen nelihenkisen perheen koti. Tämä ei ole museo, vaan talo, jota asutaan.

Talonpoikaiskulttuurisäätiö halua edistää nimenomaan tällaista asumistapaa ja siihen sisältyviä käytännön ratkaisuja. Siksi TPKS järjesti ”Uusia ratkaisuja maalla asumiseen”-arkkitehtikilpailun v. 2007-2008 sekä kokoaa parhaillaan pamflettikirjaa Asumisen vapaudesta.

Talonpoikaiskulttuurisäätiön puolesta haluan onnitella Tuomolan talon väkeä kulttuuriteosta, joka kantaa kauas tulevaisuuteen.

__________________

Käymme nyt kilven naulaukseen. Se tapahtuu muodostuneen tavan mukaan siten, että isäntäväki on valinnut kiinnityspaikaksi sopivan seinän. Naulauksessa kukin naula saa oman naulaajansa. Naulauksen aloittaa isäntä kiinnittämällä ensimmäisen naulan ylös vasemmalle, ikään kuin alettaisiin lukea pyhää kirjaa. Seuraavana oin vuorossa emäntä, joka lyö oikean yläkulman naulan. Alanauloista ensimmäisen kiinnittää kilpeä kohteelle esittänen tahon eli tässä tapauksessa Loimaa-Seuran edustaja ja viimeisen naulan lyö Talonpoikaiskulttuurisäätiön edustaja

ONNITTELUT

Loimaan kaupunginjohtaja Jorma Kopu iloitsi siitä, että Tuomolat ovat ryhtyneet tällaiseen
suuriarvoiseen työhön, joka on toteutettu ammattitaidolla ja perinteitä kunnioittaen.

Tällainen hyvä esimerkki huomataan ja sillä on myönteisiä vaikutuksia. Hän sanoi myös, että on tunnustettava ympäristö- ja viihtyvyystekijöihin kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota.

Puheenjohtaja Jukka Ristimäki onnitteli isäntäväkeä ja kertoi, että Loimaalle on tullut aiemmin kunniakilvet Kauhanojan Jorma ja Riitta Mäkipunnon aittaan ja Leppämäen vieraspytinkiin