Persoonallisuudet

Urho Järveläinen

Urho Järveläinen syntyi torpparin lapsena 26.6.1887 Alastarolla ja kuoli 18.3.1965 kansaneläkeläisenä Loimaalla. Nuorena poikana kerjuumatkat, häätö kotoa ja muu arjen ankaruus kävivät Järveläiselle tutuksi. Elämänsä varrella hän ehti kuitenkin toimia kymmenissä ammateissa ja saavuttaa jokaisessa asiantuntijan tiedot ja taidot. Järveläinen työskenteli mm. renkinä, postinkantajana ja valokuvaajana sekä toimitti huutokauppoja, talojen välitystehtäviä ja perunkirjoituksia.

 

Kun maahan alettiin perustaa työväenyhdistyksiä vuosien 1907−08 paikkeilla, Järveläinen liittyi mukaan kulttuuripainotteiseen toimintaan. Hän kirjoitti yhdistyksen asioista työväenlehtiin ja toimitti uutisia ja kertomuksia muihinkin julkaisuihin, mm. Vipuseen ja Nyyrikkiin. Elämänsä aikana Järveläinen oli keskeisesti mukana monenlaisissa kulttuuririennoissa ja -tehtävissä Loimaalla. Suurtyön hän teki kerätessään ja kirjatessaan talteen tuhansia sananparsia, piirileikkilauluja, tarinoita, tapahtumia ja kotiseututietoja.

 

Olen joutunut elämässäni näkemään ja tuntemaan vaan sen valoisia puolia.
Kerjuumatkoillakin minua kohdeltiin hyvin, joten ei siitäkään hommasta mitään huonoja muistoja ole. (Papan pakinoita)

 

Järveläinen alkoi harjoittaa valokuvausta ammattimaisessa mielessä vuonna 1916. Ammattikuvaajia oli Loimaalla hänen lisäkseen vain yksi, joten häät ja hautajaiset kävivät Järveläiselle tutuksi. Hän teki yhteistyötä valokuvaaja Kukan kanssa mm. erilaisissa juhlissa. On mainittava, että yksityishenkilöt eivät tuohon aikaan juuri harrastaneet valokuvausta. Parhaimpaan aikaan saattoi olla viidet häät viikossa ja kahdet saman päivän aikana.

 

Samalla kun olen koonnut kuvia tähän kokoelmaan, yritän selostaa niitä parhaan tietoni mukaan jälkipolvien katseltavaksi ja tutkittavaksi. – harrastin valokuvausta v. 1916 – 31 ammattimaisesti ja senkin jälkeen olen joskus ottanut kuvan sieltä sun täältä. (Urho Järveläinen valokuva-albumissaan 1956)

 

Valokuvauksen merkeissä Järveläinen teki mm. laajan matkan Karjalaan: Käkisalmeen, Viipuriin ja Imatralle, missä koski pauhasi vielä vapaasti luonnonvoimalla. Tuo matka jatkui edelleen Käkisalmeen maakuntajuhlille. Muutoin Järveläinen pysytteli valokuvaamassa kotiseudulla ja Etelä-Suomessa. Valokuvaajan työ jäi, kun Järveläinen alkoi harjoittaa asianajotointa. Tätä työtä hän teki niin paljon ja niin pitkään kuin kahden vuoden kansakoulusivistyksellä oli mahdollista.

 

Kaikissa toimissani olen menestynyt hyvin ja taloudellisesti katsoen ole joutunut mistään huomattavasti kärsimään. (Papan pakinoita)

 

Papan pakinoita on julkaistu Ooli oy:n kustantamana vuonna 2000. Kirjan on Urho Järveläisen merkintöjen pohjalta toimittanut Heikki Perho.

 

Teksti: Jukka Yli-Lassila

 

Lähteet:

Papan pakinoita, Ooli Oy (Toim. Heikki Perho)

Urho Järveläisen kokoelma & Urho Järveläisen kuvatekstit

Copyright Loimaa-Seura r.y.  -  Tietosuojaseloste  -  Palvelun toteutus: JPmedia