Miinat

Loimaalla on ollut neljä yleisesti tunnettua Miinaa.

Autuas-Miina eli Vilhelmiina Laaksonen 1842 – 1934

Autuas-Miina sai nimensä siitä, että hän kierteli taloissa hengellisissä asioissa, uskonvakaumuksessaan varmana omasta autuaasta osastaan, niin varmana, että saattoi neuvoa ja ojentaa maallisempia kanssakulkijoita. Tuli taloon, veisata luikautti, emännät laittoivat pöytään pullakahvia ja muuta hengenpitimiksi. Kaikki meni hyvin ja Miina saattoi kysellä kunkin autuuden tilaa, kunhan vain kukaan ei viheltänyt, kutsunut pirua paikalle. Sitä ei Autuas-Miina sietänyt.

 

Pikku-Miina eli Miina Silfer 1852 – 1938

Pikku-Miinan nimi taas juontui hänen pienestä koostaan. Autuas-Miinan lailla myös Pikku-Miina kulki talosta taloon, vähän kumaraisena, tihrusilmäisenä hän aina toimitteli jotakin asiaa. Niissä silmissä kun oli perin utelias, tarkka ja terävä katse. Pikku-Miina toimitti myös hierojan tiestiä ja myi vuodesta 1915 ilmestynyttä Loimaan Lehteä torille ja kaduilla.

 

Soppa-Miina eli Miina Lehtonen 1856 – 1940

Soppa-Miinan nimi tuli siitä, että hän perheensä elatukseksi keitti sen ajan herkkua, väskynäsoppaa ja myi sitä sopivissa tilaisuuksissa, missä väkeä oli koolla. Hänen kerrottiin olleen tavattoman uuttera ja työteliäs nainen, joka kasvatti lapsensa hyvin. Sanottiin, ettei Soppa-Miina koskaan kulkenut kadulla ilman käsikärryjään, aina hän oli jotakin viemässä, tuomassa, myymässä.

 

Miina Penttilä 1874 – 1961

oli opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Copyright Loimaa-Seura r.y.  -  Tietosuojaseloste  -  Palvelun toteutus: JPmedia